Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025
CORIOLANUS. »Täytyy!» Te hyvät, mutta typerät patriisit, Te arvoisat, mut veltot senaattorit, Valita saako hydra käskyläisen, Jok' uhkaa, »täytyy»-sanallaan, ja vaikk' on Tuon epäluoman räikkä vaan ja torvi, Sanoa kehtaa, että ojaks muuttaa Hän virtanne ja itse valtaa uoman? Jos häll' on valta, nöyrtykää, te pöllöt, Jos ei, niin pois tuo vaarallinen suopeus! Jos mieltä teissä on, niin rahvaan narrej'
Tällä kertaa jää hyvästi ja palkkaa palvelukseesi Croton, sillä muuten vievät vielä toisen kerran käsistäsi Lygian. Kun olet lakannut tarvitsemasta Chilonia, niin lähetä hänet minun luokseni, missä ikinä ollenkin. Ehkäpä minun vielä onnistuu tehdä hänestä toinen Vatinius, ja ehkä konsulit ja senaattorit vielä kerran vapisevat hänen edessään, kuten vapisivat ritari Pikilangan edessä.
Petronius kääntyi seurueen puoleen, kasvot huolettomina ja ivallisina. "Läsnäolevat senaattorit," virkkoi hän, "ynnä Piso, Nerva ja Senecio seuratkoot minua." Sitten hän hitaasti astui alas vesijohtokaarelta. Ne, joita hän oli käskenyt, seurasivat epäillen, mutta samalla jonkinlaisella mielihyvällä, sillä hänen tyyneytensä vaikutti heininkin.
Tigellinus ei voinut muuta kuin vaieta ja merkitä muistoonsa ne senaattorit ja ritarit, jotka seurasivat Petroniusta salin perälle ja kerääntyivät hänen ympärilleen, vakuutettuina siitä, että hän yhä edelleen pysyisi Caesarin suosiossa. Petronius jätti palatsin ja läksi Vinitiuksen luo.
BRUTUS. Senaattorit ja kansa!
MAALARI. Niin, elämää on hiukan jäljitelty. Tuo ilme onko hyvä? RUNOILIJA. Toden totta, Se voittaa luonnon; taiteen mahti tässä Elävämp' on kuin itse elämässä. MAALARI. Oh, sillä herralla on ystäviä! RUNOILIJA. Ateenan senaattorit! Miekkoiset! MAALARI. Kah, vielä lisää! RUNOILIJA. Sit' ystävien tulvaa, sitä virtaa!
Caesar löi vetoa, samaten papit, vestalittaret, senaattorit, ritarit, kansa. Köyhät, joilla ei ollut rahaa, panivat monesti oman vapautensa. Sitten odotettiin sykkivin sydämin, jopa pelko mielessä miekkailijoiden esiintymistä, ja moni teki ääneensä lupauksia jumalille, jotta he vain soisivat suosionsa hänen valitulleen.
Senaattorit ja prokuraattorin apulainen eivät hymyilleet eivätkä riemuinneet, vaan näyttivät ikävystyneiltä, ikäänkuin olisivat tahtoneet sanoa: »Paljon olemme sinun puheitasi kuulleet, mutta siitä nyt ei tule mitään». He näyttivät kaikki tulevan tyytyväisiksi vasta sitten kuin asianajaja oli lopettanut eikä enää turhan päiten viivyttänyt heitä.
Hetkisen vaiettuaan hän vaivoin sai sanotuksi: "Siedänpä!..." Samassa antoivat torvet merkin, että keskeytynyttä näytelmää jatkettaisiin. Ihmiset rupesivat kiireesti rientämään pois käytävistä, joihin olivat kerääntyneet juttelemaan ja lepuuttamaan jalkojaan. Kaikki joutuivat liikkeeseen, ja usein syntyi tappelu istuinpaikkojen anastamisesta. Senaattorit ja patriciot vetäytyivät paikoilleen.
Otettuaan ensimäisessä pitkässä huoneessa päällystakin yltänsä ja saatuaan ovenvartijalta tietää, että kaikki senaattorit olivat jo saapuneet ja että viimeinen oli vastikään kulkenut ohitse, meni Fanarin, jolla oli yllään hännystakki ja valkoinen kaulahuivi valkoisella rinnalla, tyytyväisellä varmuudella seuraavaan huoneeseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät