Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
»Heti ensi sanoistani hän närkästyi ja nousi merkiksi, että... Minä turvausin numeroihin ... kaksitoista miljoonaa!... Silloin hän rauhoittui, istuutui jälleen, ja niin jatkoimme keskustelua.
"Ja miksi juuri aivan luonnollisesti, Mr. Maldon?" kysyi Mr. Wickfield, levollisesti syöden päivällistänsä. "No, koska Annie on viehättävä nuori tyttö, ja tuo vanha tohtori tohtori Strong'ia tarkoitan ei ole aivan viehättävä nuori poika", vastasi Mr. Maldon nauraen. "Ei kenenkään tarvitse loukkaantua sanoistani, Mr. Wickfield.
Mitä minä olen tehnyt? Olenko käyttäytynyt epärehellisesti? Olenko loukannut kenenkä kunniata? Olenko jättänyt verojani maksamatta? Kiitoksia paljon, sitäpä en luulisi. Mutta Juonas sanoo että minun täytyy tulla, että minun täytyy vastata sanoistani. Mitä minä olen sanonut? En niin mitään. Minä olen kirjoittanut nimeni siihen listaan ei mitään muuta, ja sen minä tein mielihyvällä.
Näin käyden äärtä, yksi eellä toisen, mun hyvä Mestarini usein virkkoi: »Varo, ja sanoistani oppi ota!» Mua olkaan oikeaan jo paistoi Päivä, min säteet koko lännen taivaan sinen olivat vaihtaneet jo valkoiseksi. Ja varjoni mun aikaan sai, ett' tuli punaisemmalta puunsi; mutta senkin vähäisen merkin monet sielut huomas.
Muuten se viipyisi postissa siksi kuin ensin tänne tieto annetaan, sitte täältä fullmakti Mennanderille lähetetään että ottaisi sen ul'os ja sitte kuitenkin hänen lähettämällänsä vasta saisin sen. Kirjoita' kohtakin Helsingin uusia; ei niitä kaikkia aviisissakaan tapaa'. veljesi Europaeus. Lönnrotille. Veli armahaiseni! Kiitoksia paljon lähettämistäsi sanoistani.
"Ylihuomenna!" toisti Petronius jäätyään yksin. "Aika on täpärällä. Vaskiparta tarvitsee minua todella Akaiassa, ehkä hän sentähden ottaa sanoistani vaarin." Hän päätti koettaa viimeistä keinoaan. Nervan kemuissa Caesar todella itse ilmoitti haluavansa levätä vastapäätä Petroniusta, voidakseen jutella Akaiasta.
Ja nyt luulen, että teidän on aika lähteä. Te olette kuullut minulta kaiken, mitä halusitte. Mutta sallikaa minun tehdä pieni huomautus, ennenkuin poistutte. Teille ei ole mitään hyötyä minun sanoistani. Minä tulen ne kieltämään, eikä teillä ole yhtään todistajaa. Minä tulen kieltämään jokaisen sanan, minkä olen tässä teille sanonut, ja jos niin tarvitaan, olen valmis ne valallani kieltämään.»
ELLI. Voi, jos olisimme tienneet sen niin suureksi synniksi! LEENA. Enkö minä varoittanut monta kertaa, mutta eipä oltu puhettani kuulevinaankaan. ELLI. Niin varoitittehan, se on tosi. LEENA. Ja ottiko yksikään sanoistani vaaria? Eläs vielä. Oletteko kuulleet, kuinka kauheasti nuoret miehet olivat juoneet sinä yönä? ELLI. En minä ole mitään kuullut. Mitä niistä kaikista jutuista!
Hän sanoi "sulavansa" minun sanoistani. Minähän sulan kuin vaha hänen henkensä liekissä! Hänen sanansa kaikuvat kuin soitelma korvissani. Pakene, luvaton soitelma! Ei! Kaiu, iäti kaiu! Mutta onhan hän liiaksi minun kaltaiseni, hän ei sovi minulle. Paremmin sopii papille yksivakainen Heleena. Häneen pitää minun tutustua. Hän nojasi päänsä käsiänsä vastaan. Taasen pilpatti oksalla peippo.
Minä tunnen, että he saavat lohdutusta sanoistani." Niin vanhus jatkoi harrasta toimitustansa, eivätkä nuot synkät onkalot näyttäneet aivan pimeältä, niin kauan kuin hän jaksoi puhua. Mutta viimein hänen äänensä vaikeni ainaiseksi. Hän heitti henkensä yöllä. Lydia ensiksi huomasi surettavan tapahtuman. Hän havaitsi eräänä aamuna isänsä makaavan vuoteellaan liikkumatonna ja kylmänä.
Päivän Sana
Muut Etsivät