Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Katsottu näkyi hywin käsittäneen tuon mykän kysymyksen, sillä hän kallistui warowasti isännän puoleen ja kohti=lujalla äänenpainolla sanoi wakawasti isännälle: "wieras kysyy oletteko te sairas?" Sywä huokaus nousi isännän rinnasta, hän nousi werkalleen ja sanoi sywällä, kumisewalla äänellä: "wieras on niin hywä ja tulee tänne!" ja samassa alkoi hän hitaasti astuskella huoneesta ulos.
Olennolla itsellään, olkoon sillä tajuntaa enemmän tahi vähemmän, ei ole voimaa kylliksi johtamaan taisteloansa; se siis nukahtaa ja herää vasta silloin, kuin se on valmiiksi muodostunut. Siis on myöskin kuollon-uni isällinen, lempeä lievitys; se on viihdyttävä uni-juoma, jonka vaikuttaessa luonto kokoo voimiansa, ja tuo nukkuva sairas parantuu". Tässä L. vaikeni.
Ja te, Porthos, onko teillä tuo pulska kultakirjainen olkavyö sitä varten, että kannatte siinä olkimiekkaa? Ja Athos! mutta minä en näe Athosta. Missä hän on? Herra, vastasi Aramis alakuloisena, hän on sairas, kovin sairas. Sairas, kovin sairas, niinkö sanotte? ja missä taudissa?
"Oi, herra", vastasi sairas heikolla äänellä, "minä tuskin jaksan palkita teitä siitä." "
Vuoteen vieressä oli pieni ympyriäinen pöytä; kauniisti nidottuja kultareunuksisia kirjoja oli mahonkilevyllä, ja suuri, taiteellisesti järjestetty kukkavihko kohosi kristallimaljasta... Niin kokonaan köyhyyteen ja kurjuuteen vaipuneena, kuin herra Markus oli ajatellut, ei sairas toki ollut.
"Niin sairas olen, äiti, En enää kuule, nää; Ma Gretchen vainaata muistan, Se sydäntä kirveltää." "Tule! käykämme Kevlaariss, Ota kirja ja rukousvyös; Pyhä-Neitsyt sun tekee terveeks Ja sairaan sydämes myös." Sivu liehuvi kirkkolippu, Soi kirkkovirtten vuo; Ja Reinin Kölnin halki Käy juhlasaatto tuo. Ja äiti joukkoon lähtee, Vie poian kanssahan, He innolla yhtyvät kööriin: "Oi kiitos Maarian!"
Hovin palkollisia ja alustalaisia ne olivat, jotka täältä hiukan taampaa äänettöminä tai hiljaa nyyhkyttäen seurasivat avoimen oven läpi, mitä peräkamarissa tapahtui. Ja kaulaansa ujuttaen saattoi Mustikin sen eräästä ihmisraosta nähdä. Sairas oli juuri nauttinut Herran ehtoollisen.
Tämän teki Anna huolekkaasti ja varjeli ett'ei kärpäsenkään surina haitannut sairasta, joka aluksi makasi liikkumatta; mutta noin puoliyön aikana alkoi hän liikkua rauhattomasti ja puhua kaikenlaista Annalle ymmärtämätöntä. Nyt tuli Annalle hätä, hän riensi herättämään välskäriä, joka heti hyppäsi ylös sängystä ja riensi sairaan luo. Sairas oli levoton ja puhui horroksissa.
Ja pieni Hilja taputti iloissaan käsiänsä, ja hänen silmänsä ne loistivat niin kirkkaina, niin kirkkaina läpi kyyneltenkin. Ja lapsensa iloa nähdessään nousi isäkin ylös, sieppasi pienosen syliinsä ja kohotti hänet korkealle. Samassa hän huomasi minut. "Kuinka sairas jaksaa?" kysäsi hän pikaisesti, pitäen lastaan yhä vielä korkealla. "Erinomaisen hyvin", vastasin minä.
Eikö parhaimpia ystäviäsi huvittaisi saada tietoa elämänvaiheistasi? Vai mitä sanot sinä, Laura? Mutta, taivas varjelkoon, kuinka sinä olet vaalea ja totinen kuin tynnyrin tappi! Oletko sairas vai miksi et mitään sano, kultaseni? LAURA. Eihän tuota tarvitse olla sairas, vaikkei ole punainen kuin kukko, ja mitä puhumiseen tulee, niin näkyy mamma kyllä pitävän huolta siitä yksinänsäkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät