Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Olemmekin isän kanssa tuumineet, että syksyllä muuttaisimme Helsinkiin; siellä sitä kuuluu sentään aina saavan paremmin työn ansiota. Luuletko? Epäilen minä vain. Kyllä täällä vähemmällä toimeen tulee. Jos tulot ovat tavallaan niukemmat, niin saattaahan täällä lehmän pitää, kun ahkeraan kokoo lehtiä talven varaksi.
Toisella kertaa sanoi Kari hänelle: Sinä olet huono lukemaan. Näyttääkö sinusta siltä? Autanko sinua? Kiitos vaan, minä kyllä itse autan itseäni. Minä rakastan enemmän viulua. Eikähän kaikki voikaan papiksi tulla. Saattaahan tehdä kahdenlaista yhtähaavaa, ja "tiedot ovat viisauden äiti", sanoi opettaja tänään.
RUOTSILA. Niin, mitäs teillä siinä on kädessänne? LIND. Hm, ei tämä juuri tähän kuulu. RUOTSILA. Eikö? Luulin sitä LIND. Miksi? RUOTSILA. Asianajajan räkningiksi. LIND. Saattaahan tuo sekin olla! Eikös teillä ole sama kappale kädessä? RUOTSILA. Saattaapa olla! Vaan siitä viisi, lopulla sen kumminkin joku maksaa. LIND. Joku sen lopulla maksaa! RUOTSILA. Tuomio lankee kohta!
Mutta somalta se vaan tuntui ja mieleen vakautui se ajatus, että on kai se nyt paljoakin arvokkaampaa tointa kuin tukkilaisen virka ja eihän aina tarvitse nimittää tukkilaiseksi. Ja saattaahan vielä olla niin, että siitä hyvinkin suuri virka paisuu, kun jaksaa retkeillä. Silloinpa veli-Jukkekin näkisi, että on ne ihmisiä tukkilaisetkin.
Mutta pian hän palasi sieltä, kalmankalpeana eikä tuonut muuta kuin vähäsen kuivia kuminan-olkia kourassaan. "Dami lähtee minun kanssani Amerikaan", sanoi setä sisääntulevalle, ja tämä vastasi, murtaen olkia kourassaan: "Sitä en minä kiellä. Min'en tiedä vielä, mitä minä teen, mutta saattaahan hän mennä ilman minuakin". "Ei", huusi Dami, "sitä en tee.
Saattaahan siinä tarjoutua hänelle joku sowelias silmänräpäys, ett'ei kukaan huomaa hänen rohkeuttansa ja silloin Mutta tuon paronin wiekkaat aikeet wiimeksi hän kuitenkin saa pitkän nenän. Olisinko minä hullu suostumaan hänen neuwoihinsa!
Kaikki lapset rakastavat satuja, koska heillä niiden piirissä on täysi vapaus tehdä itselleen uusia mielikuvia. Satu ja leikki ovat vain kaksi eri puolta samasta luonnonvietistä. Leikissä sanoo lapsi: saattaahan tämä keppi olla minun hevosenani, tämä männyn käpy lehmänäni, tämä nukke neitisenä, tämä kaarnan pala laivana, tämä hieta kuoppa kaupunkina!
Saattaahan siitä Tapanista siltä tulla vaikka kuinka taipusa vaimolleen, vaikka nyt ei tunne koko seikkaa, niin puhua pällistää kuin keitetystä pässin päästä, työntää mitä vaan sylki suuhun tuopi. Kyllä se reki varsan neuvoo. Ikä on pitkä ilman ranta, ja oppia se on ikä, ei elää. Panehan nuori mies se päähäsi, että sitä sanaa ei ihminen sano, jonka päähän ei pääse.»
Kovaa on myöskin noin vain silmänräpäyksessä menettää kaikki omaisuutensa, virkkoi muuan toinen; niin, niin, ymmärtäkää minua oikein, en tarkoita eukkoa, vaan muuta poroksi palanutta. Niin minustakin, tarttui puheeseen mustalainen; mutta saattaahan olla niinkin, että tyttö oli liitossa miehen kanssa, koska viimemainitun taskussa oli myrkkypullo. Oliko palvelustyttö nuori?
»Niin, mä sanon, että jos ei tule luja, niin ainakin löyhä.» »Miksei tästä luja tulisi, vahvaa hyvää rautaa kun on, häh?» Seppää huvitti kiusata tarkkaa miestä. »Saattaahan siitä tulla lujakin.» »No ja saattaako tulla löyhäkin?» Sepän teki mieli nauraa, vaikka ei ollutkaan naurutuulella.
Päivän Sana
Muut Etsivät