Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Jo on karhu kaatununna; keihäs sattui rintahan; ukko nukkuu uupununna sikehintä untahan. "Riemuellen, soitatellen viekää saalis kotihin!" Vaan kun verivainolainen Suomellemme rynnättää, silloin saalis toisellainen, veikot, meitä hiihdättää. Käsi sauvan, toinen raudan teräväisen tempoaa. Verihinsä kohta nääntyy kuka meitä vastustaa, kenpä pakosalle kääntyy, senkin suksi saavuttaa.
"Aa ni, kene mutsjukka sie olet?" kysyi eräs wihollinen Ingalta. "Minä olen Rönkkölän ihmisiä", sanoi Inka, tietämättä mitä sanoi. "Aa! hywä saalis! Käet sellän taakse ja mars!" sanoi päällikkö ja he köyttiwät heti Ingan nuoriin. "Päästäkää minut menemään!" rukoili tyttö parka.
On jo melkein pimeä, tuskin näen mennä arkulle, mutta menen sittenkin. Tavallisesti minulle tämmöinen saalis jo riittää, mutta otamma heitä nyt talven varalta minkä saan; jää niitä sinne sittenkin satoja kutemaan: ja onhan niitä istutettu ja hoidettu tässä koskessa muidenkin varalle.
Sillä saada vaan rikoksentekijä kiini se olis vaan saaliin saaminen hirsipuulle; mutta saada saalis käsiinsä se olis tuomarin hyöty, ja tämä oli, hänen lujan uskonsa mukaan, oikeuden suuri tarkoitusperä.
Saksalaiset puolustautuivat epätoivon uljuudella; kymmenen minuutin kuluttua oli koko parvi hajaantunut, kahdeksan tai yhdeksän oli päässyt pakoon, viisitoista makasi verissään maantiellä, ja kuusi tai seitsemän oli otettu vangiksi, samalla kun kaikki mukana tuotu saalis oli joutunut vihollisten käsiin. Ainoastaan neljä talonpoikaa oli kaatunut. Baijerilaisten kosto oli kamala.
MARCIA. Kunnia, kunnia suuri sinulle, sinä raaka ritari. GIOTTI. Mene perkeleen haltuun! PISANO. Pidätä, mies. Hän olkoon pyövelin saalis ja lähestyköön kerran vähän vavisten kuolemansa uskottavaa pöytää. MARCIA. Vapise sinä. Hoo, eipä vavisten, vaan laulain uhkean ryövärilaulun astuu mestauslavallensa Marcia ja sylkee vielä pyöveliänsä vasten partaa. PISANO. No no, saammepa nähdä.
Ja tuo mies pannaan varmaan talteen linnan kellariin. Minä? Finn! Nyt upposi viimeisen toivoni ankkuri! Alas kellariin! Matkaan! Satulaan! Eläköön Inger Gyldenlöve! Kuka voittaa? Kuka? Niin, voi sinua itseäsi; se on sinulle kallis voitto. Minä pesen käteni. *Minä* en häntä murhaa! Mutta saalis menee kuitenkin käsistäni. Ja kapina kasvaa ja leviää! Ah, typerään, järjettömään leikkiin rupesin!
Sillä pimeänä syysyönä oli se otettu alas, kieli oli kääritty villasukan sisään, rehtorin ikkunan alla se oli kääreestään vapautettu ja kolme kertaa sillä siinä läpätty, sitten oli saalis kannettu korennolla rantaan, vedetty siitä kelkassa keskelle suurta selkää, jonne oli hakattu avanto kierään jäähän, ja sinne oli se juhlallisin hautausmenoin ja integer vitae'llä upotettu.
Siellä on hienoja asioita. Tulen niillä ehkä lopullisesti läpäisemään. Olkoon tyttö tyytyväinen, että hän on ikuistettu Suomen taiteessa. Kun vain voisin saada mielenrauhan siitä, että se saalis, minkä täältä vien, ei ole ryöstösaalista. Kirottu omatunto! Tuus Totus.
Caesarin puutarhoissa annetun näytännön jälkeen olivat vankilat tuntuvasti tyhjentyneet. Tosin kaikki, joiden luultiin tunnustavan itämaalaista harhaoppia, vieläkin otettiin kiinni ja vangittiin, mutta ahdistajien saalis kävi yhä niukemmaksi, uhreja saatiin tuskin niin paljon, että ne riittivät seuraaviin näytäntöihin, jotka niinikään alkoivat kallistua loppuaan kohti.
Päivän Sana
Muut Etsivät