Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Sitten jatkoimme matkaamme matalaa tammimetsäistä harjua pitkin ja laskeuduimme pienemmälle niitylle. Jälleen kiipesimme harjulle, jolla kasvoi punaiselta hohtavia madrono- ja manzanita-pensaita. Auringon ensimmäiset säteet paahtoivat selkäämme kiivetessämme. Pyy pyrähti tiheikössä, ja jänis kapsahti polun poikki aivan kuin vuorikauris.
Kesällä ovat rotkot kuumia, kuin hehkuvat uunit, sillä niiden jyrkiltä reunoilta heiastuvaiset auringon säteet kuumentavat niiden ilman niin, että tuskin voidaan niissä olla. Keväisin vielä vihmoo kylmiä viimoja aroilla, vaikka laaksoissa jo onkin aurinko ilman lämmittänyt. Iltasilla ilma kuitenkin laaksoissa pian kylmenee, vaikka ylängöillä vielä aikalailla lämmin löyhkäelee.
Noita kaikkia muistelivat he usein, varsinkin kauniina, tyyneinä ja hämärinä syysiltoina työstä päästyään, jolloin laskevan auringon säteet laativat taivaan reunat purppuran-punaisiin verhoihin, punaten yön verhoksi vetäyneen pilven härmän, ja jolloin ihmishenki niin mielellään muistelee menneitä aikoja, samassa kuin se pyrkii saamaan vastausta suurelle hengelliselle kysymykselleen tulevaiselle elämälle.
Joulukuussa alkavat sitte yhtämyötäiset sateet ja lumen aika; mutta jo Helmikuussa kukoistavat puut, varsinkin mantelipuu, ja vilja vaurastuu, kunnes se, vuoroon saaden auringon paistetta ja vienoa sadetta, kypsyy Huhtikuussa, jolloin, sateen kokonaan loputtua, leikkuu alkaa.
Avonaisin silmin tirkistelin minä eteeni mitään näkemättä; minusta tuntui kuin ei olisi minulla enää mitään jäseniä, kuin olisivat aivoni tyhjät. Minä en tuntenut kärsimystä, sillä elämä tuntui paenneen ruumiistani. Liikkumattoman auringon säteet polttivat sulan lyijyn tavoin kasvojani. Minä en sitä tuntenut.
Rovasti oli nyt hetken äänetönnä, mutta sitten hän saarnaavalla tavalla lausui: "Sehän on raamatun totuus, että raamattu juuri on se loukkauskivi kaikille syntisille, että joka siihen itsensä satuttaa se loukkautuu ja kenen päälle se lankeaa, se murennetaan. Syntinen ihminen ei siedä totuutta kuulevansa. Pimeys ei siedä valkeutta, valkeuden säteet ovat jo pimeydelle kauhistus".
Tällä välin oli päivä sangen paljon kulunut, punasen hohtavat säteet korkeoissa petäjissä, saksan tammeissa ja tammeissa ilmaisivat Feliks'elle, että aurinko jo oli laskeumaisillansa. Ja vaikka hän oli ihan yksinään metsässä, ei hän kuitenkaan peljännyt, kun uskollinen Sultaninsa oli vieressänsä.
Hetki hetken perästä kului eikä Jaana muistanut levolle menoaan. Huone valkeni vähitellen. Nouseva aurinko, jonka kultaiset säteet sattuivat tähänkin tomuiseen vinnin-ikkunaan, tapasi hänet vielä seisomasta kuvastimensa edessä ja omaa aistillista kauneuttaan imehtimästä. Seuraavana päivänä hän pukeutui jälleen punaiseen.
Näin ajatellessani olimme äkkiarvaamatta ehtineet kirkkomaalle, jossa Eeva osoitti minulle paikan, missä Anna lepää. Tämän nähtyäni laskin Eevan menemään pois, sillä yksin tahdoin huoliani huokailla rakastettuni haudalla. Aurinko oli jo laskemaisillaan. Viimeiset säteet kultasivat puiden latvoja. Juhlallisena seisoi kirkko hautakumpujen vierellä, ikäänkuin suojellaksensa niitä maailman myrskyiltä.
Nuo päivän säteet säihkyi Pinnalla loitos vyöryvän veen, Retillä kaukana kellui laiva, Mi mun yli veen oli kotiin vievä; Mutta puutuimme purjetuulta, Ja ma vielä särkällä istuin tyynnä Vain rannalla yksin. Ja runoa luin Odysseyn, Ikivanhaa ja nuorta runoelmaa, Min lehdistä aaltojen kostuttamista Mua vastaan riemuiten nousi Olympon henki Ja säihkyvä ihmiskevät Sekä siintävä Hellaan taivas.
Päivän Sana
Muut Etsivät