Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Ei kumpikaan tuntenut Kyöstiä vaaleaverisenä jääkärinä, joka katseli heitä niin tarkasti, ennenkuin hän puoliääneen huusi heille: "Olkaa rauhassa, hyvä isäntä, ja sinäkin, Katri. Kyllä me pian ajamme ryssät kylästä ja koko pitäjästäkin". "Mitä sinä olet tehnyt, poika, taikka oletko sinä todellakin Kyösti?" huusi Antti Kettunen ja juoksi portailta alas. "Vie sinua peijakas!
Monta kertaa oli Hinkki ennen poikana meren saarissa soudellessaan nähnyt kuinka taitavasti ryssät nousivat ja laskeutuivat tämmöisiä kallioseiniä myöten, ja hän oli aina ajatellut, että niillä täytyi olla sitä varten merkityt paikkansa ja tekopolkunsa.
Tämä kello on olemassa tänäkin päivänä Ampialan mäellä ja tätä nimitetään nyt "ryssän kelloksi," sillä todellakin tätä ryssät soittivat, siten antaakseen kutsumuksen toisaalla oleville tovereilleen. Tämä on kiintonaisella kalliolla oleva, alaspäin kupea kivilevy, ja tämä, miehen lyömällä alimaiseen kiveen, antaa semmoisen jyrinän, että sen sanotaan, hyvin onnistuneena, kuuluvan penikulman matkaa.
Itse en minä niitä peljännyt, koska minä kyllä heidän kanssansa livertelemään tottunut olin, vaikka minä nyt, aina siitä kuin minä tähän matkaan Margareetan kanssa tullut olin, niin hiljaiseksi ja leppeäksi tullut olin, etten minä enään mitään hullutuksia keksinyt, ja saivat myös ryssät minun kiusauksiltani rauhassa olla, kuin he vaan myös minun rauhaan jättivät.
Hymyy Irja itseksensä: »Tääll' on lämmin, tääll' on hyvä!» Kuivaa Hurtta kyynelensä, puhkee huokaus vain syvä. Silloin kuuluu kopse tieltä, hoippuu sisään Hovin renki, huutaa: »Ryssät ryntää sieltä, vaarassa on Hurtan henki!» Miettii Hurtta hetken, mitä tehdä tilanteessa tässä. Taistellako?
Ja Ryssät huomas rynnäkköns jo turhake käynehen, Ja heidän joukkons kääntyi pois, peräytyi verkalleen; Kun kaikk' olj hiljaa, rannallen tulj käyden Sandelsi Ja kysy missä mies olj se, ken sillall' otteli. Sven Duuva hälle näytettiin. Hän oli taistellut. Hän oli taistellut kun mies, olj taisto loppunut; Hän levätäkseen leikistään olj maata pannunna, Ei vakaampana entistään, vaan vaalakkaampana.
Kun he saivat tietää mitä me tahdoimme, nousi eräs heistä, jättiläisen kokoinen mies ylös, otti pitkän puukon tupostaan, ojensi käsivartensa ja viilsi puukolla pitkin pöytää, karjuen: 'kenen teistä minä ensin tapan, kuten te ryssät tapatte meidän miehiä, niin teemme mekin teille. Sitten astui hän meidän luoksemme ja kysyi meidän nimiämme.
Sotamiehet sen mukaan perääntyivät. Vihdoin Hinkki rupesi muka kiviä maasta hakemaan, ja kun sotamiehet lähtivät karkuun, juoksi hän heidän jälkeensä kauheasti kiljuen ja kiroillen ja useita suuria ja pieniä kivimöhkäleitä heitellen. Kunnes ryssät kokonaan pakenivat. Hinkki läksi nyt soutamaan ulapalle ja kääntyi jälleen Kuninkaansaarta kohden.
Nyt ei hänellä ollut muuta asetta kuin paljas painetti ja se oli Kyöstille varsin outo käytettävä. Yht'äkkiä syntyi levotonta liikettä pappilaan ahdistetuissa Venäläisissä. "Kas", huusi muuan savolainen jääkäri, "vihollisen toinen kolonna on saanut jäniksen passin käteensä; se pakenee. Hurraah! Käykää päälle!" Jäljellä olevat ryssät vetäysivät kokoon peljästyttävään neliöön.
Päivän Sana
Muut Etsivät