Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. lokakuuta 2025
Mutta Elli seurasi häntä katseillaan pienestä ikkunasta, kunnes hevonen rekineen häipyi tienviereisten kuusien taa. Majatalo. Riisu hevoset, Niilo, pane niiden selkään loimet ja ruoki niitä vahvasti. Harmaan vasemmanpuolisesta takajalasta on kenkä lähtenyt pois: toimita niin, että se tulee korjatuksi... Hyvää iltaa, kirkkoväärtti!
Kas, juuria on maassa; Lähteitä sata penikulmalla; On tammen terhoja ja kiulakoita; Tuo antimuori, luonto, joka pensaast' Ylöten ruokaa tarjoo. Puutettako? 1 VARAS. Ei vesi, ruoho, marjat meitä ruoki Kuin kaloja, lintuja ja eläimiä. TIMON. Ja kalat, linnut, eläimet ei liioin; Te syötte ihmisiä. Kiitos toki, Kun julki rosvootte ja ette piile Pyhimyshuntuun!
Meni Ruotuksen tupahan, Seisatteli oven suussa, Pysähteli partten päässä. Ruma Ruotus Paitulainen Syöpi, juopi, kestoavi, Päässä pöyyn paioillahan, Aivan aivinaisillahan. Lausui Ruotus ruoaltansa, Tiuskoi tiskinsä nojasta: "Pese kättä, käy ruoalle, Ruoki Ruotuksen hevoista!"
Ja hänen huuliltansa valui sellaisia runsasarvoisia ja läpitunkevia sanoja, sisältäviä opetusta, kehoitusta, rakkautta ja laupiutta, että Marcello heräsi syvästä unelmastaan ja huudahti: "Toden totta, ei kenkään ole puhunut niin kuin tämä mies! Ah, rakas Herra Jesus, pidä minä sanassasi ja ruoki sieluni taivaallisella mannalla, että minä aina olisin sinun sekä ajassa että ijankaikkisuudessa!
Eipä juuri, jos ei kanoja ruoki, niin ne eivät muni. Mutta ei pidä eloilla ruokkia, huomautti Terman, joka oli käynyt hyvin rohkeaksi puhumaan, sittenkun hänen äskeinen verkkoaatteensa oli saavuttanut niin yleistä suosiota. Olisi keksittävä joku huokeampi ravintoaine. Kun on monta miettimässä, niin aina joku tuuma keksitään.
Mutta Vinitius, joka rakasti apostolia kiihkeän luontonsa koko voimalla, huudahti: "Vannon sinulle, opettaja, etten jätä sinua tänne turmion omaksi." "Siunatkoon sinua Jumala hyvästä tahdostasi," vastasi apostoli, "mutta etkö ole kuullut, että Kristus kolme kertaa sanoi minulle meren rannalla: »ruoki minun lampaitani!»" Vinitius vaikeni.
Hän ei ollutkaan armoton tuomari, vaan suloinen, kärsivällinen Karitsa, jonka laupeus oli satoja kertoja suurempi kuin ihmisten pahuus. Lohdutuksen tunne elähdytti kaikkien läsnäolijoiden mielet ja heidän sydämensä uhkui kiitollisuutta apostolia kohtaan. "Me olemme lampaitasi, ruoki meitä!" huudettiin eri tahoilta, mutta likeisimmät lausuivat: "älä meitä heitä koston päivänä!"
Tahtoisin häntä puhutella, sillä hän oli oikea paimen, joka tunsi lampaansa ja antoi heille tänään makupaloja, vastasin minä. Hän on luonnon sylissä Tiperian meren tykönä vannotettu: "Kaitse minun lampaitani, ruoki minun karitsojani!" On ovesta tullut sisälle lammashuoneesen, oman sydämmensä ovesta. Mistä sitten muut ovat tulleet? kysyi rovasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät