Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025


Kun muut käy maata uneen vaipuin, lähden humuun öisen haan; veet karvaat itken, sydän kaipuin taas kotiin häntä halais vaan. Oi, jos hän palais vaan! Oi, jos hän palais vaan! Nuo vuoret antaisin, jos kotiin Ylämaan Heiska palais vaan! Jos moni kelmi palkkans' saisi, ja roikkuis ruojat nuorassaan, taas onnenpäivät sarastaisi, ja Heiska pääsis palaamaan. Oi, jos hän palais vaan!

Leipoelit leivät suuret, panit ohraiset oluet, laitoit kutsut kuusianne, anojat yheksiänne: kutsuit kurjat, kutsuit köyhät, kutsuit ruojat, kutsuit roistot, kaikki hoikat huonemiehet, kaitakauhtanat kasakat; muun on kutsuit kaiken kansan minun heitit kutsumatta! "Mintähen tämä minulle omistani ohristani?

Kuolkaa nälkään, mokomat, ette te parempaa ansaitsekaan. Tai ottakaa pussi selkäänne ja menkää kerjäämään, muuhun te ruojat ette kumminkaan kelpaa. Minä kyllä löydän parempiakin toveria, tai jos en löydä, niin menen yksin. En heitä hyvin kaipaakaan. Ja sen teen vaikka paikalla. Jääkää te rahjukset tänne. Maatkaa kyljellänne, maatkaa ja kuorsnatkaa ja venytelkää luitanne.

Ja sen kepposen he tekivät. Palasivat takaisin sille kohdalle, josta polkutie erosi, ja siitä sujahtivat metsään. Odottakaa siellä, vaan elkää pitkästykö! huusi Aina. Elä Jumalan luoma niin kovaan, jos kuulevat, varoitti Hilma. Johan nyt kuulivat. Mutta ajatteles, kuinka hävyttömiä olivat nuo nuo miksi heitä sanoisin? En löydä niin rumaa nimeä heille, kuin ansaitseisivat. Ruojat.

»Mutta kuules, Kattainen», oli siihen kysynyt, »sanopas, kuoleeko siellä teijän pitäjässä isäntiä ja emäntiä?» »No, niitähän kaatuu kuin lahokantoja, miten täällä rovastin pitäjässä kuollee?» »Eihän ne ies kuollekaan.. ne on ruojat niin sitkeähenkisiä»...

Molemmat isät olivat aivan sekaisin. Nimismies päivitteli: Tjaa...! Tjaa, veli! Tjaa! Vaiettiin. Taas yritti vallesmanni: Minä en enää ymmärrä mitään... Kun saisi edes kaupunkiin telefonoida, mutta senkin ovat rikkoneet, ruojat, niin ettei enää voinut lääkäriä kutsua...! Lempikin kun tässä mylläkässä vielä sairastui!

Ruojat, niin juuri, ruojat! Luulivat ne olevansa sukkelia, mokomat! Vaan tuo ei ollut muuta kuin sivistymättömyyttä ja raakuutta, jos oikein ymmärtäisivät mutta mitä ne ! Ihmisiä ne silloin olisivatkin Aina kulta ketä istuu tuolla penkillä Taivasten tekijä siellähän ne taas ovat! Tytöt seisahtuivat. Entäs nyt? Ne ilkiöt tulivat metsän poikki ja pääsivät sillä tavoin edellemme.

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät