United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Runossa Kaksi vaalia hän taas yhtä ylpeästi oli arvioinut totuuden etsinnän sen löytämistä korkeammalle, taistelun edestä vapauden jalommaksi sen omistamista. Vielä hän oli runossa Totuutta huudat antanut katkeran, varoittavan opetuksen sille, joka meillä vaatii »totuutta toimeen, elämään, totuutta uskoon, rakkauteen, totuutta käytökseen», sekä vapautta tieteen, aatteen, sanan ja uskonnon.
Ensimmäisessä runossa esim. on Wäinämöisen äiti Ilman impi, jumalallinen olento ja siis arvattavasti kuolematon; yhtähyvin saa Wäinämöinen Ainon kuolon jälkeen, 5:ssä runossa, lohdutuksen haudassa lepäävältä äidiltänsä; ja 47:ssä runossa taas tulee hänelle Ilman impi vastaan ja antaa hyviä neuvoja, mutta silloin ei mistään näy heidän sukulais-suhteensa, eipä edes minkäänlainen tuttavuus heidän välillänsä.
Samaan aikaan kuin kysymyksessä oleva merkillinen kirjoitelma levisi ympäri maata myöskin eräs tekele, »Suomen sotaväen marssiveisu», jota silloin juuri sotajalalle asetetut sotamiehet sangen yleisesti lauloivat; se herätti suurta hilpeyttä ja rattoisuutta ja sitä useissa eri tilaisuuksissa esitettiin. Runossa oli 20 säkeistöä, kaikki läpeensä yhtä luonnollisen kaunistelemattomia.
Hyvin harvoin niin-ikään ovat tämmöiset mielistys-sanat käytetyt miehistä; silloin heitä mainitaan heille sopivalla tavalla haukoiksi tai kotkiksi; pieni Jesus poikanen viimeisessä runossa taas on nimitetty kultaomenaksi. Muutamat näistä nimityksistä ovat kuitenkin sivistyksen kautta kovin aristuneelle korvallemme hiukan oudot.
Ennenkun joku muuttuu pelaajaksi ex professo, hakekoon ajoissa itselleen meidän häviävistä metsistämme hyvän kerjuusauvan, sillä muutoin saattaa olla liian myöhäistä. Hän vaatii, että järkeä ja kaikkea totta, ylevää ja korkeata rakastavaa tunnetta pitää olla runossa, jos sitä lainkaan voidaan sanoa onnistuneeksi.
Myöskin tunnettu kaunis "Runo Punkaharjusta", joka tavallisesti ilmoitetaan Kymäläisen tekemäksi, on muutaman tiedon mukaan Makkosen sepittämä, eikä se mahdotonta ole. Runossa "Ukkosesta" on alku varsin kauniisti sovitettu: kuinka lapset peljästyneinä juoksevat isän tykö ja etsivät häneltä turvaa, ja kuinka hän koettaa heille tuota mahtavaa luonnonilmiötä selittää.
»Lääkitykset»-runossa itse »Luoja, paras parandaja» estääkseen tarttuvain tautien leviämistä »ombi kolmessa osassa määrännyt metikamentit, lähettänyt lääkitykset toinen toistansa paremmat. Nämät owat nimeldänsä ensin: köyhyys, toinen: tauti, kolmas: kuolo kolkuttawa. Köyhyys estää ylpeyden, tauti tuottaa tunnon lahjan, kuolo kuolemattomuuden.»
Kullervo-tarinan aineksia tavataan monessa runossa. Sen muodostuksia on esm. Samaan tarinapiiriin kuuluvat "Tuiretuisen lapset", v. 19, ja "Kullervon sotaan lähtö", v. 30, y. m. m. Muutamat Kantelettaren runot koskevat myös kertomusta isosta tammesta tai muita Kalevalan aineita. Mainittakoon vielä moniaita tarun-omaisia lauluja.
Kyseenalaisessa runossa hän myös vähän väliä muistelee äidinkielensä unohdettua tilaa ja lähettää muiden muassa seuraavan kehotuksen kansalaisilleen, etenkin niille, »jotka palwelevat Wäinämöisen wiisautta» »suojatkai jo suomen kiellä, uudistakai unhotettu laulun konstikin kotoinen». Skole wi då längre wanwårda de tillkommande generationernas så dyrbara tillhörighet?
Kalevalan viimeisessä runossa on kansan kuvausvoima omituisella tavalla esittänyt taistelua Suomen kansan muinaisuskonnon ja kristin-opin välillä. Marjatta neidelle syntyy poika puolukasta; Väinämöinen tuomitsee pojan kuoletettavaksi, mutta tämä nuhtelee häntä ja "ukko" ristii pojan Karjalan kuninkaaksi.