Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. toukokuuta 2025


Tuon omituisen tuttavuuden viehättämänä meni ylioppilas seuraavana aamuna Kaisaniemen puistoon. Hän näki Arvidin innokkaasti puuhaavan koivun kimpussa, koivun, jonka runkoon nimet olivat piirretyt. Huomatessaan nuorukaisen Arvid nosti iloisesti lakkiansa ja lapiollaan osoittaen rakkaan puun juuria, hän huudahti: "Kaikki on sujuva hyvin! Juurineen päivineen! Juurineen päivineen!

Piirsin siis Paulin ja Virginian viirin hoikkaan runkoon nämä Horatiuksen säkeet: ... Fratres Helenæ, lucida sidera, Ventorumque regat pater, Obstrictis aliis, præter Iapyga. "Helenan veljet, nuo teidän laillanne loistavat tähdet, ja itse tuulien isä teitä ohjatkoot, elköötkä salliko muiden tuulien kuin länsituulosen päällenne puhaltaa."

Leivo se yksinään vain riemuitsee ilmoissa, sekin pilvien takana, ja peippo päästää vaikeroivan säveleensä metsäpääronapuusta, jonka runkoon Amrei nojaa.

Palatkaa sinne, mistä olette tullut; ehkä teillä siellä on äiti, joka valmistaa joka ilta teille vuoteen, tahi sisar, joka sukii teidän mustan tukkanne, taikka morsian, joka hyväilee teidän punaisia poskianne, taikka kenties vanha isä, joka kerta on itkevä kuullessaan, että vihollinen piikillään on naulannut teidät Suomen hongan runkoon tahi sitonut teidät satulansa nuppiin ja niin pakottanut teidät juoksemaan avojaloin lumessa, kunnes henkenne heititte.

Lygia nojasi olkapäätään sypressin runkoon, ja puun varjossa näyttivät hänen kasvonsa aivan vaaleilta. Hänen silmänsä olivat alas painetut, ja hänen rintansa nousi ja laski kiivaasti hengityksestä. Vinitiuksenkin kasvot olivat käyneet aivan kalpeiksi.

Vaikkapa saattaakin nojata selkänsä vakavasti puun runkoon ja vähitellen sovittautua istumaan vuoroin toisella, vuoroin toisella reidellä, aika kuitenkin käy pitkäksi ja tunnit tuntuvat viikon pituisilta.

Hän oli sitonut hevosensa puun runkoon, vastasi kädellään veneen kokkaan, työnsi sen heti takaisin ja hyppäsi itse veneeseen istuutuen kapealle tuhdolle tytön viereen. Nyt tarttui tyttö toiseen airoon, nuorukainen toiseen ja molemmat alkoivat soutaa vastapäätä olevaa saarta kohti.

Kas teitä, olettepa te osannut valita paikan itsellenne! Tohtori istuutui läheisyyteen, nojautui kuusen runkoon ja jäi siihen sanaakaan sanomatta seutua silmäilemään. Toinikaan ei alkanut keskustelua. Hän tiesi tohtori Olsenin harvasanaiseksi, eikä hän itsekään osannut puhua ainoastaan puhuakseen. He olivat hyvän aikaa istuneet vaiti, kun tohtori Olsen äkkiä keskeytti äänettömyyden.

Sittenkun Elsa kyynel silmissä oli jutellut mitä pastori sanoi linnun kuolemasta, asetettiin se pieneen oksista palmikoittuun laatikkoon ja kaivettiin maahan suuren puun viereen, jonka runkoon Olle riipusteli Elsan pyynnöstä: "Tässä lepää Elsan vanki." Monta päivää kului ennenkuin Elsa sai iloisen luonteensa takaisin. Se ainoa, joka voi hänen surunsa poistaa, oli Olle.

Tään jylhän rotkon mulle näyttivät, Sanoivat, että täällä sydänyöllä Tuhannet aaveet, sihisevät kyyt, Tuhannet rupikonnat, piikkisiat Niin julmaa vihloääntä pitävät, Ett' tämän kun vain kuulee kuolevainen, Niin hullaantuu tai kuolee siihen paikkaan. Tään helvetillisen kun tarinan He päättivät, mun heti uhkasivat Tuhoisen tammen runkoon sitoa Ja siihen jättää kurjaan kuolemaan.

Päivän Sana

helviä

Muut Etsivät