Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. toukokuuta 2025
Vastineeksi vanhus virkkoi noin: "Neitonen, mun sulo toivoni. Tiedä, että kaks on kasvanut Kotkan poikaa, kaksi jaloa Nuorta ruhtinasta linnassa Ruhtinamme Wolgan varrella.
Mutta sillonpa sain lystin ankaraan sotilasammattiin, ja siitälähinpä mua nähtiin millon yhden, millon toisen ruhtinamme sotaisissa riveissä, mutta aina samalla jalopeuran uskalluksella kunnioikseni taistelevan ja kunnioiksi sukukuntani ikivanhan nimen.
Näytti niinkuin päättänyt hän oisi Ei vaan päivän matkan, mutta myöskin Elämänsä pitkän vaelluksen; Vaivalla hän kohden tulevaista Nosti silmänsä ja lausui: "Vieras, Veikko, naapuri, sä, jonka silmää Kuolon varjo sokaissut ei ole, Niinkuin minun, sano, näitkö näillä Seuduin vaimoa sä; ruhtinamme Talon suloista ja lempeätä, Oi, vaan onnetonta puolisota?
Suloisen rauhan onko maamme saanut, Ja Herra armossaan Taas keisarinnallemme voiton suonut?" Noin vieras vastasi: "Likempi meitä, veljeni, on riemu; Tän' yönä saapunut Hoviinsa onpi meidän ruhtinamme. Jo monet vuodet hän Vakaasta kansastaan on poissa ollut, Nyt niinkuin viljavuos' Hän siunauksen kantaa seudullemme.
Nyt orheillansa valkeilla jo otteli Kaks' ratsastajaa metsästä, Ja rahvas töytää kohden linnan porttia Ja riemullisna huutelee: "Oi terve ruhtinamme! lailla auringon Hän valon tuopi matkassaan, Hän kyyhkyn kantaa olallaan, niin kantakoon Hän lapsillensa armonsa." Noin nousee nöyrä, toivorikas tervehdys Iloitsevista rinnoista, Ja linnan ympärillä rahvas polvilleen On nöyryydessä langennut.
Päivän Sana
Muut Etsivät