United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Maa oli jo roudassa ja yöllä oli siihen satanut ensimmäinen lumikin. Aurinko oli jo korennon korkeudella, kun Mikko ennätti määräpaikallensa. Kirkasna nousi se ylös, ikäänkuin tahtoen antaa Mikolle kehoitusta ja rohkeutta yrityksessänsä. Paikka, johon Mikko oli saapunut, oli hänen aikeellensa erittäin sopiva.
Mutta tämä velvollisuus tuntui sillä hetkellä niin vaikealta, että teki kipeätä ottaa sitä edes ajatellakseen. Tuhannet syyt olivat puhuvinaan vastaan, alkaen siitä, että maa oli puolenkyynärän paksuisessa roudassa, korkeiden nietoksien peittämänä, ja päättyen tuohon kaikkein pahimpaan ja tympäsevimpään: »mitä ihmiset sanovat!»
Ja sitten on silloin jo maa rautaisessa roudassa, pakkanen jymähtelee juhlallisesti, metsät ovat lunta täynnä, ja puut seisovat kankeina, jäätyneinä ja huurusta turvonneina. Suuret selät, jotka viimeiseen saakka pyrkivät vapauttaan ylläpitämään, ovat menettäneet vastustusvoimansa, ja ulvahdeltuaan heittäytyvät ne nyt viimeisine huokauksineen pitkään talviseen uneensa.
Perehtyä siihen vois hän helposti, jos joutuisi vain mukaan; lyön veikkaa, että Kiista siitä pois. hymyillen. Käsittää nuorta naista voiko kukaan! hullunkurisesti. Ne talvirukiin lailla orastaa, kun lumessa ja roudassa on maa. He joulut juoksee tanssitilaisuuksissa Miss' seikkailu- ja juorujutut soivat Kun kevätlämpö läikkyy avaruuksissa Niin pikku naikkosemme vihannoivat!
Kovat yöpakkaset vallitsivat vaan katkeamatta, niin että maa oli aamusin niin kovassa roudassa, että se oikein halki paukahteli. Minulla oli edullinen torpanmaa, johon meni usiampia tynnyreitä touvon siementä. Muistaissani tuon kiertolaisukon ennustukset ja huomattuani tavattoman kolkon ja pitkän keväimen olevan, aloin miettiä kylvämistä niin pian kuin mahdollista.
Kun matkan pää tuli Matille, istuimme wielä kauan mättäällä ja puhelimme. Sydämellisesti wielä kättä puristaen erkausimme me, ja Matti lähti kotiinsa päin. Hän ei näyttänyt koko matkalla ollenkaan huomanneen, että maa oli wielä wahwassa kuurassa, ja että matalimmat wesipaikat oliwat jäässä ja rapakot roudassa. Niin kauan kuin näin, katsoin hänen peräänsä.
Tämän rautaisen talven jälkeen, joka koko Euroopassa synnytti paljon surkeutta, tuli niin myöhäinen kevät, että maa vielä toukokuun lopulla oli roudassa, ja epätoivoon joutunut maamies odotti vain joka päivä lämpimämpää säätä kevätkylvöjä tehdäkseen.
Yksi heiltä kumminkin puuttui ja sekin waan noita tawallisia jokapäiwäisiä tarpeita, joka ei paljon painanut kaiken muun rinnalla. Ystäwälläni ei ollut wielä omaa taloa, waan hän asui pienen perheensä kanssa wuokratuissa huoneissa. He oliwat muuttaneet nykyiseen asuntoonsa saman talwen syksyllä, jolloin toisemme kohtasimme ja jolloin maa jo oli hywässä roudassa.
Puhaltelevat ne tuimat tuulet talvellakin ja kenties vieläkin voimakkaammin, mutta syksyllä, kun maa ei vielä ole roudassa ja kun lehvät ottavat vastaan, suistuvat hongat ja koivut juuriltaan helpommin ja taittuvat äkkiarvaamatta metsäpolkuja myöten kulkevan niskaan. Aikamiehiäkin vapisuttaa metsän sisässä, ja lapsia varoitetaan ankarasti pysymään pihasalla.
Maa täällä on aina monen sadan jalan syvyyteen roudassa, josta noin kolmen jalan paksuus aina kesillä kuitenkin sulautuu, kuin 20 ja 25° lämmin varjossakin vaikuttaa. Talvisin kylmä on niin ankara, että parina kolmena kuukautena elohopea on aina jäässä. Kylmempänä aikana Siperiassa matkustaminen on oikein taito.