Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. lokakuuta 2025


Mutta ei hän pakoittanut tietysti. Sanoiko hän vielä muutakin? ROOPE (epäilevästi). Eipä juuri muistaakseni. (

Istu tuonne tien pohkeelle Roope siksi aikaa. Siinähän on Kaisamuorikin, vanha tuttava sulle. Mene vaan istumaan ja kysymään miten kotona voidaan! Hän on jalkaraudoissa, vanginvaatteissa ja kantaa myttyään. Menee Kaisan luo, tervehtii häntä ja istuu hänen viereensä. Pernaleen helläluonteinen miehekseen sekin, tuo Roope. Itkis häntä saakeli, kun kerran on itsensä tuohon tilaan laittanut.

Tahtookos Vinnari vähän sydämmen lämmitystä? Kun on aikaa, niin ryypätään pikkusen. VINNARI. Takka, takka! VIRVELI. Kas nyt tuota, kun itkevät molemmat. Pernaleen ämmä kun siihen jäikin häntä poruttamaan. VINNARI. Se on ollut niin synkällä mielellä, se Roope, siitä asti kun tuomio julistettiin, ettei ole syönytkään. On istunut vaan kun mykkä, pää käsien välissä.

ROOPE. Vaietkaa! Roope! Jumalan tähden älä saata itseäsi onnettomaksi. YLIOPPILAS. Rauhoitu Roope! Rustmestari, talttukaa! ROOPE. Se sana teidän suustanne maksaisi teille henkenne jos käyttäisin rehellisyyttä, mutta minä tiedän, että pirullisuus on teille tehokkaampi palkka kuin rehellisyys.

HILMA. Sinä uskot! Mutta hyvää ja pahaa on niin monenlaista... ROOPE. Kyllä kai onkin. Mutta ei niin pahaa mahda olla, ettei sitä hyvällä voisi parantaa. HILMA. Parantaa niin... Ethän sinä muuta meiltä pois? Ethän? Ihmisetkin nauraisivat, jos sinä kotoasi muuttaisit pois. Ja tahtoihan isävainajanikin, että pysyisit täällä. Eikö tahtonut? Niinhän sinä äsken sanoit. ROOPE. Se se oli hänen tahtonsa.

VIRVELI (koettaa päästä entiselleen). Eikös pernaleessa tuolla jo tulekin jahtivouti. Tuleepa hyvinkin, vanginkuljettaja ja Roope kantapäillä. Pieni karaistus ei tee miestä huonommaksi. (Ottaa ryypyn.)

KAISA. Se se on Purimo, se. Antakaa anteeksi, kun en voi edes seisomaan nousta. Olen niin rampa jaloistani. KIRKKOHERRA. Istukaa te vaan! Ei tee mitään. Jääkää herran halttuun. KAISA ja VIRVELI. Jumalan nimeen vaan! Te sanoitte tietävänne, että Roope on syytön. Kertokaas, kuinka sen tiedätte! KAISA. Herrajesta! Kuinka minä en tietäisi. Ihan lapsesta asti... YLIOPPILAS. En minä sitä tarkoita.

Koska Roope Matinpoika Korpela viimme pääsiäistä vastaan yöllä Purimon talosta on varastanut yhden suotin valakka hevosen ja rikoksestaan kiinni saatuna vedetty kihlakunnan oikeuden tutkittavaksi, ja koska hän mainitussa oikeudessa on havaittu täydellisesti syypääksi yllämainittuun varkauteen, on kihlakunnan oikeus tuominnut hänet Roope Matinpoika Korpelan, saamaan ensikertaisesta varkaudesta kahdeksan paria raippa vitsoja, kolme lyöntiä kullakin parilla, joka toimitus nyt tulee tällä paikalla tapahtumaan, asianomaiselle rangaistukseksi ja yleisölle varoitukseksi.

ROOPE. Oletko sinä antautunut rustmestarille? HILMA. Olen. Sinä? Hilma? Ooh! HILMA. Roope! Esirippu alas. TOINEN N

ROOPE. Olithan äsken. Sinä luulit ihan väärin minusta ja Miinasta. Enhän minä sitä niin luullutkaan. ROOPE. Meillä ei ole koskaan ollut mitään väliä, enkä minä ole koskaan erityisesti Miinasta pitänyt. Niin minäkin arvelin ja uskoinkin, varsinkin, kun höpistiin ihan yleiseen Hilmasta ja sinusta. Mutta ... noh! mikäs sitä piippua pännii? Kas sitä vaan, kun on mennyt ihan tukkoon. Ah hah!

Päivän Sana

beduineihimme

Muut Etsivät