Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Tarkoitan tietysti sitä kuinka luutnantti pataknihtiään kohtelee... Ymmärrättehän, rouva!" nyykäytti hän päätään ja silmää rouvalle iskien. "Tuhattulimmaista, Peter. Sepä oli oiva kortti lopettamaan!" "Tässä saat nähdä, mitä minä tarkoitan," jatkoi hän... "Valtti, valtti, valtti, valtti!" Hän löi kiivaasti neljä ristiä peräkkäin pöydälle odottamatta, että lyötäisiin päälle.
Minä en voi puolikuun seurassa lähteä ristiä pakoon". "Houkka", sanoi El Hakim, "heidän ensimäinen tekonsa olisi tappaa sinun, joskin vain rauhanrikkomisensa salaamiseksi". "Siinä tapauksessa saan kohtalooni tyytyä", vastasi sir Kenneth; "mutta uskottoman kahleita en kanna silmänräpäystäkään kauvemmin, kun voin ne päältäni heittää". "Sitte pakotan sinua seuraamaan", sanoi El Hakim.
Ettei sellainen surkeus kuin lasten kastamattomuus saisi heidän sielujensa vahingoksi jatkua, niin annan minä teille ja kaikille, jotka siihen kykeneviksi huomaan ja joiden elämä on siveä ja nuhteeton, vallan ristiä ja pyhään kasteeseen panna kaikki ne lapset, joiden luullaan kuolevan, ennenkuin papillinen kaste heille voidaan antaa.
"Tätä!" ja luutnantti veti esille pienen kultaristin taskustaan ja antoi sen kiiltää kääntäen sitä sinne tänne sormiensa välissä. "Se on kaunista, eikö niin?" Kolibri nosti silmänsä välinpitämättömästi. "Ah, risti", sanoi hän, "me emme pidä semmoisia". "Kuin? sinä et kanna mitään ristiä? Oletko sinä sitten juutalainen tai turkkillainen?" "Me emme pidä semmoista", kertoi Kolibri.
Iholle silatun värimullan alta näkyi kummallisia pistelmiä, ympyröitä, neliöitä ja ristiä. Maan-asukkaat kantoivat vyöllään joukon kummallisia kapineita, apinannahkaisia tupsuja, gorillan luiden palaisia, pukinsarvia, simpukoita, ja kaulassaan hiiren pääkalloja ja kyykäärmeen nahkaa.
Kastilian sotilaat seisoivat kuningas Alfonsin johdolla keskustassa ja kuninkaan sivulla oli Toledon arkkipiispa, jonka edellä kannettiin paavin lähettämää suurta ristiä, ristijoukon etevintä sotalippua. Navarran kuningas väkinensä oli oikealla siivellä ja Aragonian sotilaat oman kuninkaansa johdolla vasemmalla puolella.
Yhtenä aamuna oli muuan mies nähnyt erään toisen miehen istuvan kotipaikkansa kirkkomaalla katselemassa erästä ristiä ja ikäänkuin lukevan siitä. Hän oli istunut kauan aikaa, nousi sitten, mutisi jotain itsekseen ja pyyhki jotakin silmistänsä.
"En, Helena, minä vannon sen pyhästi sinulle!" Ja hän kohoitti kasvonsa vaimoa kohti. "Sinä et voi uskoa kuinka minua kauhistutti, kun hän hakkasi ristiä!
Kutoessaan lensi se vähäinen bernsteininen risti näkyviin avoimesta povestansa. Minä huomasin oitis tilaisuuden sopivaksi ja sanoin: "Vieläpä sinä kannat sitä vähäistä ristiä!" "Kuinkas muuten... Sinä olet kuka tiesi jo aikaa pannut pois sormuksen," vastasi hän. Minä aukasin liivini ja näytin hänelle sormuksen; silloin näin minä loistavan punan hänen poskillansa.
Hän kantaa ristiä kulkien »pääkallonpaikkaa» kohti. Ja kun ihminen kantaa tätä ristiä ja ymmärtää iloita, silloin siitä rististä, sen keskeltä kasvaa ruusuja. Siitä kasvaa rakkauden ruusu, joka tekee ristin keveäksi ja ihanaksi. Tätä tarkotti Mestari Rosencreutz, kun hän puhui ruusurististä ja perusti ruusuristin veljeskunnan.