Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Ennen kuin teidän saarnoissanne olin käynyt, rippi-isäni ei siitä suurta melua nostanut, jos tunnustinkin joskus puhuneeni pari leikillistä sanaa oluthaarikan ääressä, annas olla että olikin jostakusta munkista tai nunnasta pilaa tehty.
Rippi-isäni sanookin, että kaikkina niinä vuosina, kuin hän on toimittanut virkaansa, hän ei ole koskaan löytänyt kahta huolestunutta sydäntä, jotka ovat olleet aivan samalla tavalla huolestuneina. Minä en tiedä, epäilikö veli Martin kutsumustansa vai tahtoiko hän takaisin mailmaan; mutta hän näyttää kärsineen kovia sisällisiä tuskia.
Minun ei sentään ole mitään valittamista. Ijäkäs rippi-isäni on tuskin jättänyt vuodettani. Aivan alusta muutti hän sänkynsä kammiooni ja valvoi minun luonani niinkuin isä. Ja hänen sanansa lievittävät sydäntäni, samalla kuin hänen kätensä hoitavat ruumistani.
Tylsä, lakastunut katse on kadonnut hänen kasvoistansa, ja tuli on palannut hänen silmiinsä. Tosin niistä usein ilon säkenet vaihtuvat vakavaan totisuuteen, jolloin koko niitten valo näyttää vetääntyvän sisäänpäin; mutta tämän ohessa ilmestyy samanlainen tyvenyys, kuin olen huomannut ijäkkään rippi-isäni muodossa.
Kuvernööri mietti vähän aikaa ja käski sitten kapraalin ja hänen miestensä ulkoutua, mutta odottaa oven takana ja ensi huudolle tulla saapuville. "Tämä hurskas munkki on minun rippi-isäni, ja hänen kuullensa saatat kaikki sanoa ja tämä tyttö" osoittaen neitoa, joka kiihkeässä uteliaisuudessaan oli jäänyt huoneesen "tämä tyttö on hyvin vähäpuheinen, ja häneen käy kaikissa luottaminen."
HAKON. Mä hyvin näen, mik' erotus on tuiman Sigurdin karkealla uljuudella Ja sinun ystävyyden neuvollas, Mun rippi-isäni! Niin olla pitää. Pyrkiihän ihmissydän onnehensa, Käy kiinni joka keinoon, jonk' on luonto Leimannut lailliseksi. Hänen lempens' On vastoin kirkkoa ja tapojamme; Mun viaton, siks taivas on sen turva. Tuo, veli Knuut, tuo kirkonkirja tänne Nyt heti!
Ijäkkään rippi-isäni rakkaus ja sääli lohduttaa minua kuitenkin usein, vieläpä silloinkin, kuin hänen sanansa eivät vaikuta minuun. Ne synnyttävät minussa silloin tällöin heikon toivon, että se Herra, jota hän palvelee, kenties sydämessänsä pitää rahdun samaa sääliväisyyttä. Erfurtissa, Huhtikuun 15 p. Generali-vikarius Staupitz on käynyt luostarissamme. Minä olen tunnustanut syntini hänelle.
Minä puutuin siihen paulaan, puhuin hänelle peittämättä, ja koska hän vaan lempeästi vastusteli, niinkuin se, joka itsekin on taipumaisillaan, niin puolustin usein innokkaasti niitä oppeja, joita itse lujasti uskon todeksi. Rippi-isäni ei näyttänyt oikeata luonnettansa eikä ilmoittanut salaista tarkoitustansa, ennen kuin oli saanut minulta tietää kaikki, mitä minulla oli puhuttavaa.
Monena vuotena hän luuli, että oli synti ajatella minua. Minä en koskaan katsonut synniksi ajatella häntä. Minä olin varma, ettei niin ollut, vaikka rippi-isäni olisi sanonut mitä hyvänsä.
Rippi-isäni sanoi Jumalan tahdon olevan, että matkustaisin, ja että elämä on vain koettelemusta... Oi, se on liian kova koettelemus!" "Mitä kuulen!" huudahti Paul; "niin monet syyt määräävät teitä lähtemään, eikä yksikään syy teitä pidätä! Ah, on vielä muuan syy, jota ette mulle maininnut. Rikkaudella on suuri viehätys.
Päivän Sana
Muut Etsivät