Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Juuri kun Katru oli saanut nuot iloiset tunteensa ilmi tuoduiksi, tuli Martti Rehkosen kanssa huoneesen. "Hyvää päivää, naapurit! Kahdenpa täällä istutaan", sanoi Rehkonen huoneesen tultuansa. "Käy istumaan! Mistä päin kulkemassa?" sanoi Kirri kohteliaasti vastaukseksi. "Kotoa päin.
Olenpa minä kuitenkin aikaan saapa mies, parjatkoon minua kuinka paljon tahtovat mutta nyt en kehtaa käydä Kirrilässä enkä pappilassa, kun tämä asiani noin huonosti kävi", höpisi Rehkonen itsekseen, eikä huomannut, että porstuassa oli koko hänen puheensa ajan seisonut eräs Kolkin piika, joka kuuli joka sanan ja purskahti viimein nauramaan. "Hää!
"Millä tavalla, kun me emme anna suostumustamme?" kysyi Kirri säikähtyneenä. "Pastori sanoi täällä, ett'ei siihen teidän suostumustanne tarvitakaan. Asia on jo Kolkilla tietona ja hän on ruvennut sitä ajamaan", selitti Rehkonen. "Voi hiitto sentään! Mikäs keino nyt auttaa?" kysyi Kirri hätääntyneenä. "Kaksi on hyvää keinoa.
"Kyllähän Kolkkikin oli olevinaan viisas, mutta en minä ole hänen kuullut vielä saaneen yhtään asiaa kumoon kyllä minä asiat ymmärrän, minä olen semmoinen mies minä mutta ei pidä kenellekään sanoa, että minä olen ne keinot teille neuvonut", köyhötteli Rehkonen. "Siitä saatte olla huoletta", sanoi Katru innokkaasti.
"Saattaapa asia niinkin olla. Mutta kun Rehkonen sanoi minulle Martinkaan ei tahtovan enään koko naimiskauppaa ja kun Kirri toi minulla Martin kirjoittaman kiellon, ett'en minä saa antaa heille avioliiton kuulutusta, niin sentähden minä epäilen", puhui pastori nyt suoraan. "Voi hyvä Jumala sitä uskotointa pettäjää!" kiljasi Aina tuon kuultuansa ja lätistyi pyörtyneenä lattialle.
"Ja te niin ehdottomasti pelkäätte vaimoanne ja tyttöänne?" sanoi Martti kummeksien. "En minä heitä nyt juuri niin todesta pelkää, mutta minä en tahtoisi heidän kanssaan riidellä. Onhan niitä nyt muitakin miehiä puhemieheksi ja saatathan itsekin asiasi ajaa en minä tohdi", sanoi Rehkonen tavallisella hajamielisyydellänsä. "Voi minua onnetointa!" sanoi Martti ja lähti vesissä silmin pois.
Toinen keino on semmoinen, että pakoitatte Martin kirjoittamaan omakätisen epäyskirjan ja toimitatte sen pastorille. Kun niin teette, niin ei niin vissiinkään tule kuulutusta kyllä minä tiedän, minä olen semmoinen mies minä", kavaloitsi Rehkonen. "Voi hiitto!
"Susso? Milloin hän on täällä käynyt?" sanoi Kirsti hätäisesti. "Eihän tuosta ole kuin pikku hetki, kun hän tuli täältä ja meni semmoista vauhtia, että tukka oli suorana", sanoi Lillu. "Sekinhän osoittaa äsköisen puheeni olleen oikean. Mitäpä hän on muuta kulkenut, kuin on käynyt tekemässä päättävän kaupan Martin ja hänen naimiseen", harkitsi Rehkonen.
Eiköhän kostoni käynytkään laatuun", mutisi Lillu itseksensä ja lähti pois. "Melkein hävyttömäksi ihminen menee", sanoi pastori. "Luultavasti hänellä oli taas joku lähetystoimi tehtävänä, jonka tarkoituksena lienee ollut sotkea minun ja Ainan väliä, mutta kyllä sitä nyt saavat odottaa ikäviin asti", sanoi Martti. "Mutta kuka tuolta tulee", lisäsi hän, kun katsoi akkunasta ulos, "Rehkonen näen mä!
Niinkuin Kirri oli sanonut, tulivat todellakin Rehkonen akkansa ja tyttönsä kanssa, ja Lillu, kutsuansa kohden ja pian olivat he kaikin huoneessa. "No mitä pirua tämä nyt merkitsee?" sanoi Lillu heti huoneesen tultuansa. "Ei yhtään ihmistä!" kummaili Pirko. "Ja huoneet on juhla-asussa!" säisti Rehkonen. "Ja vihkituolikin on tuossa! Lempo vieköön! Tämä on pimeä ja sekava arvoitus", sanoi Kirsti.
Päivän Sana
Muut Etsivät