Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Kuinka monet legendat ja sadut, todet ja tarumaiset, kuinka monet laulut ja romansit, Hispanialaiset ja Arabialaiset, rakkaudesta, sodista ja ritarillisuudesta, ovat ylistyttäneet tämän romantilaisen rakennuksen muistoa!
Ne herättivät korvissani kiitoslaulun ijäisen auringon ihmeellisestä voimasta, ihmeitä tekevästä Kristuksen rakkaudesta, joka kylmimpiinkin sydämiin, joissa jo kaikki näyttää joutuneen hukkaan, kuitenkin voi saada uskon, toivon ja rakkauden taivaallisia ruusuja puhkeamaan ja tenhovoimallansa sinne luoda kaikkia hyviä avuja, missä ennen kuolema ja toivottomuus pitivät asuntoa.
Hän puhui kiusallisen flegmaattisesti: »Elämän korkein voima on rakkaus mutta olemassaolon taistelussa, joka määrää kehityksen kulun, voittaa väkevin!» »Väkevin on korkeimmin kehittynyt», vastasi professori. »Korkeimmin kehittynyt on rakkaudesta rikkain. Olevan maailman kumpaisetkin erisuuntaiset kehityslinjat huomaamme täten lopulta yhtyviksi! Itsekkyyden laki muuttuu vähitellen rakkauden laiksi.
»Raittiuslupaus on hieno perkeleen paula omien tuntojemme raskauttamiseksi. Ei kaikissa romaaneissakaan puhuta niin paljon rakkaudesta kuin nykyiset vesiperäiset herrat siitä puhuvat. Minun pitää mennä raittiusseuraan, jos en ole juoppo, rakkaudesta lähimaistani kohtaan. En saa antaa lähimäiselleni ryyppyä, kun hän tulee pakkasesta, jos häntä rakastan j.n.e.
Oi maa, sinä auringon morsian, mitä tuolla sun lintusi laulavat, miks rakkaudesta ne kertovat, ah, mulle, joll' eessä on kuolema vain! Oi, rakkaus tuo sana kohtalokkain Rollan tuli alati mielehen. Mikä mahti hänelle kuiskasi sen, kun kuolema vuotti jo vierellänsä?
Hän puhui hyljätyn rakkaudesta; tulesta, joka polttaa loppumatta; rakkaudesta, joka luulee löytäneensä vastineen, vaan näkee erehtyneensä. «Sinä kysyt: voiko semmoista helvettiä maan päällä löytyä?« «Ei ainoastaan voi, mutta on, Jumala yksin näkee mitä sydämessä on«. «Oi ihminen! Kova on koetus, jolla Jumala koettaa, rakastatko häntä.
Hänen mielentilansa sulautui tähän elävään runouteen. Ja tässä kalpean yön leppoisassa rauhassa hän tunsi ruumiissaan yliluonnollisia puistatuksia, käsittämättömäin toiveiden sykähtelyjä, jotakin onnen henkäyksen tapaista. Ja hän alkoi unelmoida rakkaudesta. Rakkaus! Se oli jo kahden vuoden ajan täyttänyt hänen sielunsa lähenemisensä lisääntyvällä levottomuudella.
Minä olin saattanut hautaan sydämen, joka niin werrattomasti oli minua rakastanut ja minuun ehdottomasti luottanut. Sen rakkauden ja luottamuksen olin minä kylmästi sysännyt luotani ja siten saanut kylmäksi sydämen, joka niin palawasti hehkui luottawasta rakkaudesta. Sen sydämen olin särkenyt heweydelläni, sillä warmaan rakasti Agneta minua hywyyteni ja kelwollisuuteni tähden.
Niin etten äitiä ees kaivannut! Sen taivas hälle palkitkoon! Vaan mua niin peloittikin hän, niin kiduttikin! SITTAH. Ja miksi? miten? RECHA. Ah, naisraukka, hän hän onhan kristitty, ja rakkaudesta kiduttaa hänen täytyy; hurmahenki tuollainen on hän, joka luulee, että tien ainoon oikean, tien yleisen hän tietää taivaaseen. SITTAH. Nyt ymmärrän!
Englannin tähden, rakkaudesta siihen Täss' asetaakan alla hikoilemme. Sun tehtäväsi tämä työmme ois; Mut Englantia rakastit niin vähän, Ett' oikeaa sen kuningasta sorsit, Perimysjohdon rikoit, valtakunnan Ivasit orpoutta, väkivalloin Pilasit kruunun neitseellisen maineen. Nuo, katso, Gottfrid-veljesi on kasvot!
Päivän Sana
Muut Etsivät