Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025


Jumala ei voisi suvaita semmoista rikosta. Vettä, vettä! huusi d'Artagnan; vettä! Voi naisraukka, voi naisraukka! mutisi Athos murtuneella äänellä. Rouva Bonacieux avasi silmänsä d'Artagnan'in suudelmiin. Hän toipuu! huudahti nuori mies, oi Jumalani, minä kiitän sinua! Rouva hyvä, sanoi Athos, rouva hyvä, taivaan nimessä, kenen on tämä tyhjä lasi?

Siihen oli hänen sydämensä kasvanut kiinni, sitä piti hän paratiisina, josta karkotus merkitsi hänelle kuolemaa ja kadotusta. Kurja naisraukka! Ja eräänä iltana oli hän kadonnut. Boleslav tahtoi vihdoinkin puhua hänen kanssaan ruokavaroista ja huusi häntä. Ei mitään vastausta. Keittiö oli tyhjä. Puistossa, rannoilla, sillan luona, koko saarella ei jälkeäkään.

Mylady'n pelko, että rouva Bonacieux muka epäilisi, oli aivan turha; tuo nuori naisraukka oli liiaksi jaloluontoinen, voidaksensa epäillä toisesta naisesta sellaista uskottomuutta; sitä paitsi kreivinna Winterin nimi, jonka hän oli kuullut johtajattaren mainitsevan, oli hänelle aivan tuntematon, eikä hän edes tiennyt, että nainen oli niin suurena syynä hänen elämänsä onnettomuuksiin.

Eräs teidän hoidokkaitanne? sanoi mylady, ah, Jumalani! naisraukka, minä säälittelen häntä! Ja siinä teette oikein, hänessä onkin säälittelemistä: vankeutta, uhkauksia, huonoa kohtelua, kaikkea on hänen täytynyt kärsiä.

Niin etten äitiä ees kaivannut! Sen taivas hälle palkitkoon! Vaan mua niin peloittikin hän, niin kiduttikin! SITTAH. Ja miksi? miten? RECHA. Ah, naisraukka, hän hän onhan kristitty, ja rakkaudesta kiduttaa hänen täytyy; hurmahenki tuollainen on hän, joka luulee, että tien ainoon oikean, tien yleisen hän tietää taivaaseen. SITTAH. Nyt ymmärrän!

Päivän Sana

oleskeluaikaa

Muut Etsivät