Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
1 YLIMYS. Kuninkaallinen ateria, uskokaa pois. 3 YLIMYS. Niin tietystikin, jos vain raha ja vuodenaika jotakin aikaan saavat. 1 YLIMYS. No, mitä kuuluu? Mitä uutta? 3 YLIMYS. Alcibiades on maanpakoon tuomittu; oletteko kuulleet sitä? 1 ja 2 YLIMYS. Alcibiades maanpakoon tuomittu! 3 YLIMYS. Tosi asia, siihen voi luottaa. 1 YLIMYS. Kuinka? Kuinka? 2 YLIMYS. Mistä syystä? sanokaa.
Tämän oikeuden perustuksena on se selvä, varma ja yksinkertainen tosiasia, että kaikki ovat saman ja ainoan ihmisperheen jäseniä Jumalan kuva on tässä suhteessa ainoa käypä raha: ken sen omistaa, hänen kanssansa ja'amme kaikki, mitä meillä on.
PIETOLA. Kuusituhatta, mutta tarpeeksi suuri tähän maailmanaikaan. TURKKA. Pieni raha! Pietolan talon nykyisestä arvosta sadas osa. PIETOLA. Sadas osa? TURKKA. Pietola on metsiensä takia pitäjän rikkain talo. KATRI. Niinkö? TURKKA. Etkö olekaan enää mykkä? KATRI.
Se, joka laskee kätensä olkapäälleni, on eräs tuttava suomalainen, jonka olen täällä joskus tavannut. Jahah, vai niin! No, mitä sinulle kuuluu? Hänen seuransa ei minua juuri erittäin huvita, eikä hänelle kuulu juuri mitään erityistä. Ei hän tiedä juuri enempää, kuin minkä sanomalehdetkin tietävät, että siellä kotona on uhkaavat ajat ja että aiotaan viedä omat postimerkit ja oma raha.
Se on nyt sentähden meille ja lapsille vähän niinkuin omantunnon asia, eikä sille mahda mitään, että on arkatuntoinen ... olisihan raha ja tavarakin tarpeen, mutta sitä on nyt semmoinen kuin on ... sen pastori kyllä parhaiten ymmärtää....
Me vedimme hänet takaisin kertomukseensa. »Rahatko? Minä olen niitä tallettanut useaan eri pankkiin eri nimillä. Niitä ei voida milloinkaan minulta ottaa, sillä kukaan ei niitä löydä. Ja se on niin hyvää tuo raha. Sillä voi saada niin paljon ruokaa. En koskaan ennen ole tietänyt, mihin raha kelpaa.»
Silloin tuumiskeli isäntäinen Tuonne tänne; rakas oli raha, Rakas myöskin jalo juhtapari, Talon verrattomat vetohärjät. Kerran toisen vielä miesi tarjoi, Kolikkoja lisäten, ja katso: Eihän enään Kaima tuossa kauan Tuumiskellut, mutta heitti härjät, Tuiman teurastajan haltuun heitti. Tuli Tuomo metsäretkeltänsä, Riensi talliin kohden tovereita Ainoisia.
Isäni ei ollut kuitenkaan suurimman velan takuumies, ja hänen osansa oli sillä kuitti, kun maanpäällinen oli jokainen ripale myyty ja kaikki puhdas raha luovutettu. Maa, ainoastansa maa jäi jälelle. Se oli heilahdus, ankara rytkähdys. Nyt oli isälläni edessä himmeä tulevaisuus. Vielä oli toisia takausvelkoja maksamatta.
Hyvä ritari kiirehdytti hanskurin lähtöä, vaikka tosin ystävällisimmällä tavalla; menipä hänen hyvyytensä niinkin pitkälle, että hän tarjosi muutamia kultakolikoita lainaksi, joka tarjomus siihen aikaan, jolloin raha oli niin harvinainen, osoitti kaikkein suurinta huolenpitoa. Mutta hanskuri vakuutti itsellään olevan runsaasti rahaa varalla, ja läksi matkalleen luoteesen päin.
Oli taas kuin olisi toivonut, että raha löytyy. Ja hän alkoi kiireellä puuhata tavaroitaan kokoon ajattelematta ja tajuamattakaan oikein, mistä oli ollut kysymys. Mutta kun hän meni saliin hakemaan nuottejaan, kuuli hän forstmestarin työhuoneesta kova-äänistä ottelua isän ja forstmestarinnan välillä. Ja hän pysähtyi kuuntelemaan hämmästyneenä.
Päivän Sana
Muut Etsivät