Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. toukokuuta 2025
Mutta hyvin salaperäisenä ohjasivat he matkan rautatieasemalle, ostettiin piletit ja istuttiin junaan. Tästä kai on tuleva jotakin erinomaisempaa lystiä, arvelin. Ja niin siitä tulikin. Kun tunnin ajan oli rautatievaunussa nielty tomua, pysähdyttiin pienelle asemalle, joka oli viljelysketojen keskellä.
Tässä pysähdyttiin vielä kerran, ja tulijain parvi jaettiin kolmeen osaan, joista pienimmän piti jäädä portille vartioimaan, uhkaisiko mikään vaara; molemmille muille ryhmille jäi valloitettavaksi jompikumpi Hovilan kahdesta rakennuksesta. Yöllinen taistelu.
Matka ei näinollen kovin nopeasti luistanut ja sitäpaitsi pysähdyttiin sitä muutamaksi tai muutamiksi päiviksi ystävien luo, jolla aikaa hevoset lepäilivät jatkuvaa matkantekoa varten. Tavallisesti lähdettiin tuollaiselle matkalle joka kesä ja ne perheet, jotka asuivat kymmenen tai kahdentoista penikulman alueella, luettiin kanssakäymispiiriin kuuluviksi.
Kaksi kertaa pysähdyttiin majataloihin, jotta hevoset saisivat puhaltaa, jolloin niille syötettiin vähän kauroja ja juotettiin vettä. Aurinko oli mennyt mailleen; jostakin kaukaa kuului kellojen soittoa. Pienessä kylässä sytytettiin lyhdyt ja taivaalla alkoivat tiheässä tuikkia tähdet. Paikka paikoin näkyi valaistuja taloja, joiden tulet pilkistivät esille pimeästä.
Totila ja Torismut tapasivat pian Aurelianuksen linnoituksen miehistön. Pysähdyttiin eräälle kukkulalle, jonne näkyi kaupunki torneineen valleille tehtyjen bysanttilaisten vahtitulien loisteessa. Nyt vasta toipui Totila huumaavasta tuskastaan. "Uliaris!" huokasi hän. "Mirjam! "Napoli me näemme vielä toisemme." Hän käski lähteä Roomaan päin.
Sitten hän muutti asentoa ja koetti saada kiinni keskeytyneestä unelmasta; mutta pyörien lakkaamaton kolina soi yhä hänen korvissaan, uuvutti hänen aivonsa, ja hän sulki uudelleen silmänsä tuntien sielunsa yhtä runnelluksi kuin ruumiinsakin. Vihdoin pysähdyttiin. Miehiä ja naisia ilmestyi lyhdyt käsissä vaunujen ovien eteen. Oli tultu perille.
Hyvä tohtori, me olemme kaikki aikakauden lapsia! sanoi asia-mies, silittäen partaansa ja nojaten taaksepäin siinä varmassa vakuutuksessa että hän tällä mahtavalla totuuden lauseella oli tehnyt tohtorin mykäksi. Eikö nuo hevoset voisi juosta vähän paremmin? Kun pysähdyttiin tohtorin asunnon ulkopuolelle, kysyi lääkäri vieraalta eikö hän tahtoisi syödä leipäpalasta hänen talossansa.
Mutta täteihini ne vaikuttivat valtavasti, he olivat melkein hätäyksissään, ja heidän kätensä vapisivat liikutuksesta, kun pysähdyttiin portille ja laskeuttiin alas kärryistä.
Kun vielä oltiin noin parin kilometrin matkassa, pysähdyttiin tielle varustautumaan ja valmistelemaan. Tässä oltaessa vei Kuivasen Ella Karhun Esan hiukan syrjään ja kysyi: »Tottapa se nyt niin on kuin on puhuttu?» »Mikä?» »Ettäs autat minua saamaan sen Santran kärryilleni?» »Kuinka sinä sitä kyselet? Sitä vartenhan nyt on lähdettykin.» »Niin mutta, arvelin vain, että...»
Kun tultiin likelle sitä paikkaa, missä tapetut hirvet olivat, pysähdyttiin, ja ukko meni edeltä tarkastamaan, oliko mitään estettä. Hän palasi pian ja käski toisia tulemaan panemaan kuorman kelkkoihin ja tekemään itselleen kantamuksia. Itse hän rupesi Pekan kanssa pitämään vartiota. Auringonnousun aikana olivat suomalaiset jo paluumatkalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät