Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Mutta kaiken tämän loiston voitti kuitenkin lukemattomain perhosten komeus, jotka nyt, samoin kuin kolibrilinnutkin, levitetyillä siivillä lepäilivät kukilla imien niiden hunajaa pitkillä imutorvillaan, taikka seuraavassa silmänräpäyksessä liipoittelivat puitten latvoissa, ikään kuin kukat, jotka olisivat irtautuneet emävarresta, nauttiaksensa vapauden onnea kepeillä siivillään.
Tämä tapaus lisäsi talonväen luottamusta meihin ja sehän olikin luonnollista. Tammikuun 3 päivän lepäsimme mainitussa talossa ehtoosen k:lo 8 asti, jolloin saimme kiireen käskyn valmistautua poislähtöön. Oli jo vallan pilkko pimeä, kun lähdimme marssimaan isosta valtamaantiestä oikealle kädelle; oli nimittäin tarkoitus kiertää vihollisen asemia, jotka lepäilivät Sofiassa.
Sedälle ja tädille oli tietysti kaiken päivää pidettävä seuraa milloin sisällä, milloin puutarhassa, ja kun he joskus olivat poissa tai lepäilivät makuuhuoneessa nuori pari oli luovuttanut heille omansa heti Tobias, joka muuten maata loikoili tai lueskeli, ilmestyi siihen sukkeluuksineen. Huh! sen kauheampaa Letta ei tietänyt kuin Tobiaksen sukkeluudet, joille tietysti oli naurettava.
Nyt se kiusaaja taas siinä muodossa nostaa päätään saadakseen minut solmimaan rauhan maailman kanssa. Kuului kosketuksia klaveriin sisältä salista. Mitä se oli? Sehän ei ollut tanssin säveltä, sehän oli virttä. Mutta kuka siellä nyt virttä soittaa? Hän hypähti ylös ja riensi verannalle. Sali oli tyhjä. Muissa huoneissa lepäilivät vieraat tanssin jälkeen. Kaarina istui klaverin ääressä.
"No hyvä, tapaamme toisemme päivänkoitteessa. Hyvä yötä." Myöhemmin yöllä oli suomalaisten osa railoa ja jäämuuria jo valmiina, ja samaan aikaan leimahti metsässä koko joukko nuotioita, joiden ääressä suomalaiset lepäilivät ja söivät.
Matka ei näinollen kovin nopeasti luistanut ja sitäpaitsi pysähdyttiin sitä muutamaksi tai muutamiksi päiviksi ystävien luo, jolla aikaa hevoset lepäilivät jatkuvaa matkantekoa varten. Tavallisesti lähdettiin tuollaiselle matkalle joka kesä ja ne perheet, jotka asuivat kymmenen tai kahdentoista penikulman alueella, luettiin kanssakäymispiiriin kuuluviksi.
Vaikka he kyllä saattoivat todistaa, etteivät olleet kulkurisuomalaisia, eivät he kuitenkaan tahtoneet vaivautua kuljetettavaksi voudin luo, vaan lähtivät, mihin heidän ystävänsä olivat neuvoneet. Heidän lepoaikansa oli tullut, ja olihan oikeastaan samantekevä, missä he lepäilivät. Illalla tulivat sekä isä että poika heidän luokseen mukanaan yhtä, toista syötävää. Ja sitten jouduttiin pakinoihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät