Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Hän katseli kamaria, ja kaikki oli nyt hyvässä järjestyksessä, ainoastaan kukkamaljakot puuttuivat pöydältä. »Kylvön Maissi ne parahiten laittaa», ajatteli hän ja läksi nyt puutarhurin luo, jolta hän kysyi: »Missä on Maissi?» »Tyttö istuu ompelemassa joen rannalla», vastasi Kylvö. Tyyne meni rannalle. Siellä istui Maissi suuren lehevän vaahteran suojassa ommellen.
Istu nyt pappa, niin tulen heti kaatamaan sinulle teetä. Ihana ilta tänään, kesä tekee tuloaan ja vanhakin siitä iloitsee. On niin hauskaa asua täällä laitakaupungilla, täällä on melkein kuin maalla eikä sitä täällä tarvitse pelätä tapaavansa vanhoja tuttaviakaan. Kävin myös siellä puutarhurin luona ja hän lupasi pitää huolta mamman haudasta niinkuin edellisinäkin kesinä.
Vihdoin nousi hän ylös, puki vähän vaatteita päällensä, istui akkunan eteen ja, pyyhäisten kädellänsä hien ajan tavan mukaan korttelin suuruisista akkunaruuduista, koki hän katsella pimeään yöhön. Kaikki oli hiljaista ja pimeätä. Ainoasti puutarhurin huoneuksesta loisti yksinäinen valo.
He menivät heti, ja Maissi läksi isänsä kanssa puutarhurin vähäiseen asuntoon.
Hintaa ei katsota", niin hän oli sanonut. Se tuli varmaan tekemään mainion efektin pastori punaisimmassa kaulahuivissaan, punaisena mielenliikutuksesta ja kädessään Linnanmäen puutarhurin kirjava nerontuote! Lähtöpäivä koitti.
Pöyhkeälässä oli jo taas kaikki entisellään, paitsi että Näpsä oli muuttanut Porin kaupunkiin. Eversti ja everstinna asuivat uudessa komeassa huonerivissänsä. Kylvö veisteli asunnossansa kukkahasioita ja keppejä kesäksi, ja Maissi, puutarhurin kaunein kukka, istui sykkivin sydämmin ommellen kamarissansa. Välimmiten hän katsahti toiselle puolen huonetta, jossa Manni kirjoitti pöydän ääressä.
Tuntui, kuin nyt vetäisi viimeisen huokauksensa; kuin elämä päättyisi tähän. Hänestä oli melkein tuskallista nähdä vanhan puutarhurin ja hänen eukkonsa lähestyvän. He tervehtivät sydämellisesti, ilman tuttavallisuutta, jollaista useinkin tapaa Italian rahvaassa. He kysäisivät pään liikkeellä, ja hän vastasi käden liikkeellä. Pieni kurttuinen ukko laski ruukullisen viiniä pöydälle ja jäi seisomaan.
Mitä? sanoi tämä. Etkö olekaan puutarhurin väkeä? Vastaukseksi kertoi Eerikki vilpittömästi, kuinka hän oli tullut linnaan eikä salannut puistossa sattunutta seikkailuaan prinssin kanssa.
Hänen vielä puhuessaan astui puutarhurin saattamana sisään pitkä, harmaapäinen ukko, turkki päällä ja kokonaan lumessa, jota hän ei edes huolinut pois pudistaa, jäi muutamiksi silmänräpäyksiksi oven pieleen seisomaan ja vastasi Esterin viimeisiin sanoihin syvällä huokauksella, puoliääneen virkkaen: Minä kiitän sinua, Jaakopin Jumala, että olen jälleen löytänyt viimeksi syntyneen lapseni Egyptinmaasta ja että hän vielä on mahdollinen lapsekseni kutsuttaa!
Voi, minun päiviäni, kuinka olette sieviä molemmat. Kyllä meidän nuorilta herroilta varmaan päät pyörälle menee, teitä nähdessä. KAUPPANEUVOS. Niin, kuulkaahan, rouva Oksman, onko paviljonki tässä nyt täydessä järjestyksessä? ROUVA OKSMAN. No, kyllähän sen pitäisi olla. Omin käsin olen siellä laittanut kuntoon kaikki. Ja puutarhurin kanssa kannoimme sinne huonekalut. KAUPPANEUVOS. Puutarhurin?
Päivän Sana
Muut Etsivät