Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Valekulta kiiltää sen korkean kaksoisvuoteen kulmapalloista. Valheväri punertaa myös sen nuoren ihmisen poskilla, joka vuoteessa nukkuu, eikä se väri voi aamuvalon tähden enää niiden kalpeutta peittää. Olipa aika jolloin näillä poskilla oma puna punersi, kun hän pienenä torpan tyttönä noilla samoilla kätösillään ahomarjoja poimi ja jumalat hänen viattomiin silmiinsä mättäiltä tirkistelivät.
Ja jälleen silmänsä suuret aukee: »Miten tänne tulin? Miks sielu, ruumis mulla niin on raukee? Minä kaukaa kuun, mut miks en mitään muista matkaltain?» Hepo hirnahtaa: »Oot unhoss' unelmain.» Punertaa aurinko puiden takaa; se silmäteriin käy unten urhon, mi maassa makaa, käy sydänveriin; ne pulpahtaa, ja poskin kuumeisin hän kuiskii, hourii töistä sankarin: »Mies enkö suurimman ollut onnen?
Kummankin armeijan etuvartijat valvoivat tarkasti vaanien, ja Argylen soturit makasivat tanterella samassa järjestyksessä, missä heidän seuraavana päivänä piti seisoa sotarintamassa. Vaalea päivänkoitto oli tuskin vielä alkanut punertaa jättiläisvuorien huipuilla, kun armeijain johtajat molemmin puolin jo rupesivat valmistamaan väkeänsä päivän taisteluun. Tämä päivä oli 2:nen helmikuuta 1646.
Vihdoin toki ääniä hän kuulee, Joukon naisia hän nähdä saa, Heidän seurassansa impi kaunis Levottomil askeleilla käy. Vallattomast nuorukaisen sydän Sykkii, silmänsä hän teroittaa Kohden povee lähestyvän immen, Näkyisikö onnen merkki siel. Näky armahin! Siel ruusu kaunis Huohottavil rinnoil punertaa: Niinkuin haamu nuorukainen seisoo, Kuulee kaukaa meren pauhun vaan.
He menevät ongelle. Soutavat kolmen kesken, keula pystyssä, sillä Muttinen painaa perässä. Sudenkorennot liitelevät hopeisin, rapisevin siivin. Auringon kuva häikäisee vedestä silmiä, tuuheat rannat nousevat sinertävinä syvyydestä. Sitten alkaa metsä vähitellen punertaa illan hohteessa.
Illat istun ikävässä, Kankaita aurinko punertaa, Aatos toivon siivillä lentää Viheriäisen metsän taa. Siellä vuorten tuolla puolen Maaliman suonet pulppuilee, Siellä kyliä, kirkkoja kiiltää, Laaksoissa jokia virtailee. Täällä kolkon korven mailla Kuusisto raskaasti huminoi, Tumma puro vehoista vilkkuu, Kurjen kuikutus suolta soi.
Päivän Sana
Muut Etsivät