United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niinkuin jo sanoin olen minä oikein personaksi muuttunut epäluulo; se ei ole minussa syntyperäistä mutta asianhaarain vaikutuksesta olen sellaiseksi käynyt. Minä asetin lampun laattialle. Yhdessä pullossa oli kirjoitusmustetta, toisessa oli polttoöljyä ja kolmannessa, vähän pienemmässä, kalaöljyä, jota hän siis nautti, varmaankin rintansa tähden.
Pulloko? kysyi Kron tuijottavin silmin; mikä pullo se on?... mistä se...? Mistäkö sen löysin? sanoi Ek. Sinun omasta taskustasi... Etkö kuullut? Entä ... entä ... mitä siinä pullossa on? sammalsi Kron. Myrkkyä, arsenikia, te onneton, vastasi lääkäri, pitäen pulloa silmiensä edessä ja pudistellen sitä; te olette murhannut oman vaimonne! Mitä helvetin leikkiä tämä on? huusi rikollisena pidetty.
Tuo hyvä Egerin viini alkoi vähitellen nousta hänen päähänsä, kylläisyyden piru teki hänet yhä enemmän kopeaksi, hän alkoi tuntea itsensä niin nuorteaksi, kuin jos vieläkin istuisi koulutoveriensa joukossa konviktissa tahi ylioppilaskumppaniensa seurassa "Kultaisessa pullossa", keskeytti jokaisen puhetta, nauroi, laati esiin huonoja sukkeluuksia, kaatoi kumoon pulloja ja laseja ja heitteli leivän-kupuloita.
Helmi pyöritteli sitä käsissään ja koetti tirkistellä sen lävitse, nähdäksensä, mitä erin-omaista tuossa kapteenilla niin mieluisessa pullossa oli. Mutta kun ei hän sillä tavalla saanut mitään selvää, rupesi hän nuuskimaan avonaista pullon suuta. "Kylläpä nyt tiedän mitä täällä on", sanoi Helmi, puistaen pikku nyrkkiään kapteenille ja katsoen kallella päin häntä viehkeästi silmiin.
Onko siellä pullossa enää mitään? ja tuo kynttilän korsi on taas niin pitkä maistaisin mielelläni taasen herneen", sanoi ukko äkkiä katkaisten siten kertomuksensa. Minä ojensi hänelle pullon ja niistin kynttilän. Hän maisti taas wähän, mutta kuiwat laidat lienee ollut tuossa pullossa, sillä sen neste alkoi lähetä loppuansa.
Niin siinä kuvailtiin seurauksia maan kulusta ja tehtiin vastaväitteitä muihinkin pappilan maisterin ihmejutteloihin. »No menehän Jussi syömään, minä viiletän sen aikaa», arveli Erkki. »Siinä on pullossa viinaa, kun halunnet ottaa ruokaryypyn.» »Ankkurin vei!» kuului tukkilaisten huuto.
Niin, käwihän se laatuun minulta, joka olin niin loistawa tulewaisuus; mitäpä huolinkaan minä yhden sydämen särkymisestä; mitäpä huolinkaan minä wanhan, kuluneen rakkauden wiimeisestä walituksesta, waikka olinkin kerran luwannut hänelle ikuista uskollisuutta, waikka olinkin sanani syönyt, lupaukseni rikkonut, ja surkeasti hänet pettänyt. Onko siellä pullossa enää mitään?
Yhdessä pullossa oli mustetta, toisessa paloöljyä ja kolmannessa, pienimmässä, oli kalanmaksaöljyä, jota hän siis nähtävästi keuhkotautinsa takia nautti.
»Eihän se tee», vakuutti Jussikin, ja he alkoivat ryypiksiä. Tamma juosta lötkötteli laiskasti. Jussi alkoi nyt tarkemmin asiaa perätä, kysyi: »Kuusi kekoako sillä Hyvärisellä on ruista?» »Kuusi.» »Vai kuusi!» »Kuusi... Vieläkö siinä pullossa on?» »Vielä.» Miehet ryyppäsivät ja Jussi meni asiaan syvemmä. Hän tiedusti: »Syöttivätkö ne sinua Hyvärisessä?»
Se oli, Herra nähköön, puhdas ja siisti, sillä rouva ei päivän pitkään tehnyt muuta kuin riisui ja puki sen päälle; mutta maito sen pienen raukan pullossa oli hapanta, niin, entinenkin maito istui vielä kiinni reunoissa; sitä ei äiti ymmärtänyt. Mikä pieni kurja olento se oli! Mutta hänellä oli niin kirkkaat silmät, aivan kun kaksi tähteä, ja minä miellyin häneen heti.