Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Gabriellen puhuessa oli Robert pannut käden silmilleen, aivan kuin ei olisi voinut sietää katsoa noita intohimoisia kasvoja, ja poistaessaan kätensä, olivat silmät kyynelien peitossa. "Gabrielle", sanoi hän vihdoin, meni vaimonsa luoksi ja kumartui häneen päin; "minkätähden et ole sanonut minulle ennen?
Kreivitär, jonka katseet, pastorin puhuessa, olivat lakkaamatta olleet kiinnitetyt häneen, käänsi nyt äkkiä pois ne. Onneksi tulivat samassa palvelijat sisään tuoden teetarjotinta. Kreivitär ja pastori nousivat molemmat ja tämä oli muillekin vieraille nousemisen merkki. Niin pian kuin naiset olivat jättäneet paikkansa, tuli seuraan heti vapaampi ja hilpeämpi henki.
Lujina ja vakavina ympäröiden siniset silmät, tekivät ne hänen vaaleat, ylevät, vaikk'ei kauniit kasvonsa miehuullisiksi ja voimakkaiksi... Minä huomasin, kuinka Ilsen puhuessa pieni ryppy asettui hänen otsaansa; Ilsen kertomus suututti häntä silminnähtävästi eikä hänellä ollut vähintäkään halua sekautua koko asiaan; silloin tällöin katseli hän sivultapäin vieressänsä olevia avatuita kirjoja; näkyi selvästi, että hänestä oli vastenmielistä tulla häirityksi, vaikka hän kohteliaasti näytti olevan huomiollinen kuulija.
"Suokoon Jumala minulle kärsivällisyyttä", sanoi hän lopuksi, "mutta raskasta se on kokea, että kaikki vaan käännetään minua vastaan että kaikki ikäänkuin liittoutuvat minua syytöntä tuhotaksensa". Tybom oli miettien katsellut Taaviin tämän puhuessa. Syytetyn reipas ulkonäkö taisi tehdä hyvän vaikutuksen tuomariin. Mutta viimeiset sanat olisivat saaneet olla sanomatta.
Ahto, joka juuri astui huoneeseen Seljan puhuessa kansallispuvuista, virkkoi: »Everstinna varmaankin sanoo, että teiltä puuttuu 'noblessia', kun näkee teidät kansallispuvuissa.» »Sanokoon vain, se on yhdentekevää», vastasi Selja. »Patrunessa Aateli ei suinkaan ole samaa mieltä, ja hänenpä luokseen me nyt lähdemmekin. Sitäpaitsi on Helvi tummansinisessä puvussa, ja hänestä everstinna aina pitää.
Vihdoin toiset jo rupesivat lähtemään hautausmaalta. "Lähdetään, herra," kuiskasi Chilon, "ulos portista, sillä ihmiset katselevat meihin, koska emme ole paljastaneet päätämme." Chilon oli oikeassa. Apostolin puhuessa olivat kaikki, paremmin kuullakseen, laskeneet viitan päähineet hartioilleen; he yksin eivät olleet noudattaneet esimerkkiä.
Pian oli heidän rangaistustyönsä tehty, ja patruuna sanoi Kallelle: »Nyt saat mennä pois, mutta muista, että jos et itseäsi paranna, päätät päiväsi kahleet kaulassa.» Juuri patruunan puhuessa juoksivat Manni ja Tyyne Kallen sivuitse.
Thinka innokkaasti tarkasteli ensimmäisiä riviä voudin vielä puhuessa, nähdäkseen varmaan, että tämä vaan oli jatkoa ... ja kohta oli hän taas tullut takaisin huoneestaan, kädessään loppuun lukemansa Carlén'in romaani ja ensimmäinen osa "Viimeistä Mohikania" pantuna rihmalla sidottuun paperikääreesen.
"Onkos voita?" kysyi rouva. "Ei ole voita eikä juustoa", vastasi Junu, nousten ylös; hän tiesi, että herrasväen kanssa puhuessa pitää seisoa. Hänen jälkeensä tuli kaksi rouvaa. Toinen niistä sanoi toiselle: "surkeaa tuo on, että ihmiset, jotka elää kihnuttavat kättensä työllä, koreilevat tuolla lailla.
Vielä tämän puhuessa jatkaa toinen: "Paljonkos sinulla on, oi Herra, syntisen pelastaminen tupakasta, mutta minut sinä olet vapahtanut pahasta luonnostani; kateudestani ja vihastani olet sinä minut vapahtanut, halleluja!"
Päivän Sana
Muut Etsivät