Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
»Tavallisissa oloissa sanoisin, herra West, että tämä askel on otettu liian lyhytaikaisen tuttavuuden perusteella, mutta tässä onkin aivan erityisiä seikkoja vaikuttamassa. Puhuakseni suoraan», lisäsi hän nauraen, »voin sanoa, että vaikka suostunkin ilomielin tuumaanne, ei teidän oikeastaan tarvitsisi ensinkään välittää minun suostumuksestani, sillä se on vain muotoseikka.
Tätä tapahtuvan ei minulla kuitenkaan ole syytä luulla, sillä totta puhuakseni et koskaan saata tytärtäsi Haavistoa parempaan taloon asettaa, ja mitä Jussiin kuuluu, niin on hän tähän päivään saakka kelpomiehen tavalla asiansa toimittanut." Nähtävästi hyvillä mielin tästä kehumisesta rypisteli Jussi tytyväisenä silmiään ja littasi vähän lasistansa, odottaissansa lautamiehen vastausta.
"Minä en voi tähän vastata". Minä käännyin Ambroseen. "Onko teillä vielä mitään sanomista meille?" kysyin minä. "Ei", vastasi hän. "Minä olen sanonut teille kaikki, mitä tiedän asiasta". Minä nousin ylös puhuakseni lakimiehen kanssa, joka oli auttanut meitä hankkimaan lupaa käydä vankilassa ja oli seurannut meitä sinne.
PANDARUS. Sinä et osaa arvostella, tyttö. Itse Helenakin tässä taannoin vannoi, että Troilus, mitä ruskeaan pintaan tulee sillä se hänellä on, se täytyy minun tunnustaa mutta ei sentään ruskeakaan CRESSIDA. Ei, vaan ruskea. PANDARUS. Niin totisesti, totta puhuakseni, ruskea eikä ruskea. CRESSIDA. Totta puhuakseni, totta eikä totta. PANDARUS. Hän korotti hänen ihoväriänsä yli Pariin.
Puhuakseni maalarien kieltä, niin ovat ne erilaiset »vihreydet», jotka antavat maisemalle täällä sen luonteen.
Antakaa anteeksi, Inkeri ja Elli, sanoi nyt Eerikki, ja syvä huokaus kohosi hänen rinnastaan, minun täytyy vähän aikaa koetella kärsivällisyyttänne puhuakseni asioista, joiden tällä hetkellä oikeastaan tulisi olla vieraat teidän ajatuksillenne... Inkeri, oletteko kuullut nimen Vanloo? Vanloo? toisti Inkeri tapaillen muististaan.
BLOM. Vaan eikö ollut hirveän vaikeata jättää tuo vanha, totuttu tapa? Totta puhuakseni, tuntui se jotensakin vaikealta, setä hyvä. BLOM. Sen hyvin arvaan, poika parka! VILHO. Mutta siinä ei mikään auttanut; kuinka olisin muussa tapauksessa rohjennutkaan Maria kosia? BLOM. Vaan millä tavalla siitä kuitenkin saatoit luopua? Kerroppa tuo minulle! VILHO. Varsin yksinkertaisesti.
"Totta puhuakseni", sanoi Maria, "ei se malli koskaan ole minua oikein miellyttänyt; värien puolesta soveltuu se vaikka mihin huoneeseen, sillä siinä on kaikki sateenkaaren värit." "Se on tuota loistavata kukkaismallia", sanoi Jenny. "No, Maria, kuinka monta kyynärää tätä ihmeellisen halpaa mattoa tarvitsisit?"
"Pelkäänpä" vastasi Ramorny, "jos teidän paheksumattanne, armollinen herra, saan toden ilmoittaa, että meidän talomme tässä on huonosti varustettu siinä suhteessa, ja että, puhuakseni totista totta, harpputyttö niistä kaikista mahtaa olla siivoin". "Seurustelkoon hän sitten tään nuoren neidon kanssa paremman puutteessa. Ja ole nyt kärsivällinen, tyttöseni, ainoasti muutamia tunteja".
Hänen siis täytyi poistua. "Mutta rouva oli jo, viimeisen toivon ja unelman kukistuttua, käyttänyt ijäisyyden portin avainta. Minä kun tiesin myrkyn tarvitsevan koko tunnin vaikuttaaksensa, käytin tilaisuutta puhuakseni hänelle, niinkuin kuolevalle puhutaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät