Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Vihdoin nukkui Rose, ja vanhemmat jättivät hänen ovensa puoleksi auki ja puhelivat keskenään hiljaisella äänellä rauhoittaakseen toinen toistaan; eihän se lie ollut vaarallista, se kyllä menee ohitse, jos hän saa nukkua hyvin. Ja vanhemmatkin menivät nukkumaan, syntyi hiljaisuus, koko talo nukkui kukon ensi lauluun asti.
Takan ääressä istui Inkeri; hänen vieressään seisoi pikku noita, hänen tyttärensä, tuo kalpea ja rumannäköinen Elli, mutta Aadolf herra kulki pitkin askelin edestakasin lattialla. Pöydän alla oli Pekan mielestä niinkuin suuri käärme olisi maannut kokoon köyristyneenä. He puhelivat keskenänsä, mutta Pekka ei oikein kuullut mitä he sanoivat.
He puhelivat ja kuiskuttelivat vielä vähän aikaa keskenään, sitten sanoi Dora äkkiä, ja veitikkamaisuus loisti jälleen hänen silmissään: "Eugen kulta, minua niin väsyttää rupeaa väsyttämään, kun istuu yksinään kotona ja itkee tahdotko olla hyvä ja soittaa Lisbetille, että minä olen 'enemmän paha'?" Eugen katseli häntä ihmetellen ja epäluuloisena. "Mitä tarkoitat?"... "Juuri sitä mitä sanoin.
He puhelivat kulkiessaan, hypähdellen asiasta toiseen: heidän enostaan Porvoossa, Anteron maisteriksi vihkimisestä... Kun et sinä, Karoliina, tullut, vaikka minä sinua niin odotin. No, johan nyt ... minäkö! Kuinkas nyt minä! Hän sanoi sen niinkuin semmoisesta ei olisi voinut olla kysymystäkään.
Tyydyttääksesi minun hulluja pyyteitäni, oikkujani ja turhamaisuuttani, jatkoi Anna, antauduit sinä vaaralliselle uralle... Ainoastaan siitä sinua moitin ettet uskonut kaikkea minulle... Olisin tahtonut jakaa sinun kanssasi rikoksen ja kuoleman, niinkuin sitä ennen olin jakanut autuuden. He puhelivat keskenään hetken aikaa.
He puhelivat kummallisella, ikäänkuin hengästyneen tavalla, kunnes Sören vihdoin keveällä äänellä kysäsi: "Jos pitäisimme häämme tänä syksynä, mitäs siitä sanoisit?" Maria ei muistanut kummastua; hän oli itse samaa ajatellut. Sentähden hän maahan katsellen vastasi: "Niin, jos vain luulet meillä varaa olevan, niin ei minulla ole mitään sitä vastaan."
Kaikilla heillä oli kaksikulmainen hattunsa kainalossaan ja muodostivat nyt pienen joukon, jossa he puhelivat innokkaasti nojaten miekkoihinsa. "Te olette hyvästä perheestä, eikö niin?" kysyi husaari minulta. "Minä olen samaa verta kuin Rohan ja Montmorency." "Olen sen kuullut.
Tässä autuuden ja rauhan valtakunnassa puhelivat kaikki nämät onnelliset parit hymyillen keskenänsä, sillä aikaa kun kauniita lapsia, iäisesti kukoistavassa nuoruudessa, ympäröitsi heitä kuin helmet kaulanauhassa.
He puhelivat paljon keskenään, mutta enimmiten oma-kohtaisuuksistaan, sitä vastoin vaan harvoin tulevaisuudestaan, sillä tulevaisuutta ei ollut niin helppo miettiä, kuin he voivat toivoa, mutta sen he heittivätkin pois mielestään. Gunhilda erittäinkin johti puhetta.
Miinan ja Villen välillä kuitenkin näytti olevan jotakin. He puhelivat keskenänsä niin vähän kuin mahdollista ja kahden tuskin milloinkaan; vaan kumminkin, jos toisen silmä välttyi, katselivat he mielihyvällä toisiaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät