Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Siinähän on yksi, otetaan se! sanoi komisarjus polisimiehelle osottaen Nehljudofin issikkaa. Aja tännemmäksi sinä sieltä! En jouda, sanoi issikka pudistaen toimessaan päätänsä, silmiään nostamatta. Se on minun issikkani, sanoi Nehljudof, mutta ottakaa vaan. Kyllä minä maksan, lisäsi hän issikalle. No mitä kuhnailette, huusi komisarjus, käykää kiinni vaan!
"Minä tahtoisin kernaasti opettaa sitä teille sitä myöden, kuin itse opin sitä". "Voi, kiitoksia, Master Copperfield", vastasi hän, päätänsä pudistaen. "Siinä tosin teette sangen kauniisti, kun tarjootte minulle tätä, mutta minä olen liian halpa vastaanottamaan sitä". "Mitä joutavia, Uriah!" "Voi, teidän täytyy todella antaa anteeksi minulle, Master Copperfield!
Vihkimätön, verinen maa palkaksi syysyön tapahtumasta Hästholmenilla! Sinä saat kuiskata ne sanat, ja hän on ne kuuleva, ennenkuin hänen päänsä erkanee ruumiista. Mutta jos hänet vapautetaan ja hän pääseekin välttämään minun kostoani! huudahti kauhea nainen, pudistaen päätään naarasleijonan tavoin. Mahdotonta, Anna!
Agnes vastasi, että hän pelkäsi, etten minä ollut kuvannut häntä hyvältä puolelta, mutta Dora oikaisi tämän heti. "Voi, ei!" sanoi hän, pudistaen kiharoitansa minulle; "se oli pelkkää ylistystä. Hän panee niin suurta arvoa sinun ajatukseesi, että minä oikein pelkäsin sitä".
Ystäväni, hän sanoi sitten vakavasti, sinun täytyy nyt ennen kaikkea olla järkevä. Voihan olla, että erehdyt... Topi esti jyrkällä kädenliikkeellä hänet jatkamasta. Sanoinhan sinulle, että hän itse ilmi-antaa itsensä, virkahti hän. Tässä on kirje? Tahdotko lukea? En, sanoi Johannes päätään pudistaen. Hyvä. Siispä luen minä sen sinulle. Sinun täytyy kuunnella.
"Minä sanon, että panen Jip'in puremaan sinua!" lausui Dora, kiharoitansa pudistaen, "jos yhä olet niin naurettava". Mutta minä näytin niin totiselta, että Dora herkesi kiharoitansa pudistamasta, pani vapisevan pikku kätensä olkapäälleni ja näytti ensiksi pelästyneeltä ja tuskastuneelta, mutta alkoi sitten itkeä. Tämä oli kauheata.
Hannes oli miettivän näköinen. Viimein hän vastasi: "minähän olen vielä liian nuori, en taitaisi kelvatakaan." "Ei se haita mitään; kyllä sinä kelpaat," vakuutti isäntä. "Pelkään, ett'eivät vanhempani laske minua," jatkoi Hannes. "Kyllä siihen neuvo tiedetään," selitti isäntä, pudistaen päätänsä, huomattuansa väärällä puolen alkaneensa ja kokien miettiä ja sovitella sanojaan paremmin.
Kyyneleet nousivat kreivittären silmiin, kun hän, päätään pudistaen ja useampia kertoja toistaen sanan "vaiti, vaiti", torjui torpan asukkaiden kiitollisuutta. Suloinen liikutus valtasi hänen mielensä ja poisti hetkeksi omituisen, kalvavan levottomuuden, joka aina häntä vaivasi.
Hän oli nyt niin hajamielinen, ett'ei hän virkannut sen enempää, vaan nousi ja lähti pois. Pappi jäi katsoa tuijottelemaan hänen peräänsä ja pudistaen päätänsä ajatteli hän itsekseen: siinä ihmisessä asuu monta henkeä.
"Miksi?" kysyin minä häneltä. "Oi, Jumala!" hän lausui, pudistaen päätänsä, "se on se koulu, jossa katkaisivat erään pojan kylkiluut kaksi kylkiluuta pieni poika se oli. Minä arvaan, että hän oli malttakaat, minä katson kuinka vanha te olette?" Minä sanoin hänelle, että kävin yhdeksättä. "Se on juuri hänen ikänsä", hän arveli.
Päivän Sana
Muut Etsivät