Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Kyllä ne jauhot olisivat riittäneet, jos sinä et olisi läjäpäihin lyönyt sinne olkien sekaan. Minä äsken katsoin. Kun sais avaimen, pyysi Hermanni, tultuaan isän luo. En minä anna. Haen sitte illaksi itse. Pruunin silppu jäi aivan ilman jauhoja samoin kuin varsankin. Käski paasata, enkö minä ole aina sanonut... Martin ääni alkoi kuulua tallinovelta: Oikeinko se isä meinaa tappaa hevoset?
Siikalahden Mikko ja Kastori näkyivät olevan hyviä tuttuja. Sillä aikaa kuin Kastori pruunin paineella todisti Parikunnan kartuusit »Rettingin kasakoiksi», puhdisti Siikalahden Mikko tarkoin rautanaulalla piippunsa sisustan, jonka jälkeen sen jälleen täytti saman naulan avulla niin täyteen kuin ikänä mahtui ja vielä kukkuraakin pani.
Tämä havaitsi sen syrjäsilmällä ja alkoi jutella: Ei Pruunin vatsa siitä nouse, vaikka silppuun miten hulluudenpäähän jauhoja ajais. En minä ymmärrä kuinka se tuntee ruokansa niin huonosti. Sen suolet ovat niin piinatut, sanoi Martti. Isä katsoi, mahtaako poika tarkoittaa että hän on sitä konia piinannut? Hevonen oli näet viime vuotena ostettu. Saamatta nähtävästi oikein selkoa lähti hän ulos.
»Vaapenoita?» epäili Mikko hypistellen karkeita parikunnan kartuusia laatikossa. »Jopas valehtelet!» »Valehtelet? Kuulepas, pruunin painekin on aina sitä parempaa, mitä suurempia hakoja ja lastuja. Se paine, oikein hyvä paine, jota värjärit viljelevät, on oikein suuria lastuja. Mutta ei täällä siitä ämmät huolisi, niille täytyy tuoda huonompia, hienoa puutua... Sellaista se on, mies.»
Pojat katselivat yhä vaieten laihoja hevosia, jotka nyt ahnaasti purivat apettaan. Nälkä on, sanoi Hermanni. Martti astui Pruunin parteen ja taputteli hevosta kaulalle. Se kohotti päänsä, haisteli Marttia ja höpläili huulillaan. Kumpanenkin pojista katsahti toisiinsa, silmissä liikutettu, itkunsekainen ilme. Kuule, kuiskasi Martti, kun tuli parresta, sinähän menet huomenna myllylle? Sanoihan isä.
Päivän Sana
Muut Etsivät