Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Ei se haittaa`, jos vähän välistä Satujakin Suomettaressa on, kuin ei kuitenkaan muutakaan huvittavaista meiltä siihen paljon heru`. Kalevalasta pitäisi Sinun joitakuita paikkoja poiskin jättämän, jonka ehkä itsekkin tehnet kehoittamattani. Mutta kuitenkin. Sellaiset paikat, jotka siveyttä vähän koskeevat, esim. Potkasi punasen portin Vasemella varpahalla. Jonk' on ei maloa ma'annut.
Yläkerroksen makuuhuoneista oli kumminkin yksi teljetty. "Siellä on joku sisällä", huudahti Lestrade. "Minä kuulen sen liikkuvan. Avaammeko tämän oven?" Hiljainen valitus kuului korviimme. Holmes potkasi ovea lukon yläpuolelle, ja se paukahti auki. Revolverit viritettyinä hyökkäsimme kaikki kolme huoneeseen. Mutta täälläkään emme tavanneet sitä katalaa roistoa, jonka toivoimme näkevämme.
Pekka Kettunen potkasi suurilla saappaillansa amenen. "Koko elämäni pyhitän ruhtinaalle ja kotomaalle," huusi Koponen. "Vietteliöitä te olette. Mutta, mutta asiaa pitää miettiä ... vaimoni kanssa tahdon tuumailla ennenkuin päätökseni teen." Näin kävi hän salista kyökin läpitse erääsen sivukamariin, jossa hyvillä mielin istahti lukemaan sanomalehtiä.
Mutta opetinpa minäkin häntä kunnon lailla ja nyt se veitikka lienee kuolemaisillaan." Nuorukainen hämmästyksissään peräytyi ja suuttumus punastutti hänen kasvojaan. "Missä on Tuomo?" kysyi hän lyhyesti. Neekeripoika, joka sattumalta seisoi lähellä, osoitti erästä majaa. Legree olisi mielellään salannut vieraalta julmuutensa yksityiskohtia ja sen tähden potkasi poikaa.
"Ota romusi pois siitä, missä ihmisten pitää kulkea," ärjäsi poika ja potkasi lipasta niin että se vieri penkereestä penkereelle alaspäin pojan jälkeen, eikä pysähtynyt ennenkuin tunturin juurella. "Se oli Thore Sten'istä!" huudahti Olli-poika hetkeä myöhemmin, sillä ensi tuokiossa oli hän vallan tunnottomaksi mennyt, nyt hän ikäänkuin koetti saada asia selväksi ja panna se muistoonsa.
Olihan se tottunut häneltä saamaan syyhytystä, joka on sian autuus. Sitä odotti se nytkin ja kun Manasse viivytteli, seisoi synkkänä, nykäsi se jo kärsällänsä pohkeesen ja pyysi, ääntäen: »Yh!» Mutta ei hievahda Manasse; kohtalolleen vain siinä suututteli. Sika nykäsi uudestaan ja pyysi: »Yh ... yh!» Silloin potkasi Manasse sitä kärsään ja äänsi ynseästi: »Mää siitä, eläkä tongi jalakaa!»
Sittekuin Jussila, vilusta vavisten, oli sanonut tulonsa tarkoituksen, käskettiin hänen menemään voudin tykö, joka asui viereisessä huoneessa. "Monen 'mutan' ja 'jossan' perästä" sai Jussila vihdoin luvan mennä tallinparvelle maata. Hän ei moneen kuukauteen ollut maannut niin hyvin kuin nyt, ja jo oli päivällisaika käsissä, kun hän heräsi siitä, että joku potkasi häntä.
Hän potkasi huimeaan ja taukoamattomaan juoksuun, pötki kuin hengen edestä kiveltä kivelle, puulta puulle ja valkoinen kummajais-parvi haamuili hänen perässään viuhutellen ja viittoen... Bård Bård'inpoika oli tuon pienokais-raukan nimi, joka jo ennen syntymistään oli paholaiselle luvattu. Gunhilda itse oli pannut pojalle tälläisen nimen. Hänellä oli, näet sen, ollut omituiset ajatuksensa asiasta.
Siitä kostoksi potkasi hän raudoitetun saappaansa korolla, mutta seurauksena oli tukkanuotta ja sitten taas pari raskasta potkua, jotka lähettivät hänet kauas eteenpäin nuorta, mustatukkaista merimiestä kohti, joka seisoi kynttilän valossa ja otti hänet vastaan lausumalla: "No, no ... no, no, jättäkää hänet rauhaan!
He olivat kalpeat ja väsyneet. Menkää te tuon maalaisen sänkyyn, he sanoivat. He tulivatkin. Jaana potkasi niin, että luut kolisivat. Sillä on sulhanen, nauraa kihersivät toiset tytöt. Vähitellen jättivät ylioppilaat hänet rauhaan. Levisi tieto, että Jaana todellakin oli kihlattu morsian. Silloin tahtoivat kaikki häihin päästä. Tulkaapahan jos tahdotte, täytyi Jaanan heille hymyillä.
Päivän Sana
Muut Etsivät