Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
»Kyllä», vastasi Selja. »Hän on ylimääräisenä kamarikirjurina senaatissa, mutta on nyt päässyt kotiin.» Selja riensi heitä vastaan portaille. »Tervetuloa!» huusi hän vastatulleille. »Olipa hauskaa, että saimme teidät tänne! Istukaamme täällä, toiset tulevat myöskin. Tuo sohva jätetään isäni ja äitini istuimeksi ja me asetumme näille penkeille.»
»Minulla on kirstussani vanha, siisti peite, pannaan se», ehdotteli Maija. Mutta ei sekään näkynyt Eeviä ilahduttavan. Hän yhä vain nyyhkytti aivan sydäntäsärkevästi. Silloin pujahti Maija portaille, missä pastori valvoi kuormain purkamista. »Kuulkaa», Maija nykäisi nutun liepeestä, »rouva pani niin pahakseen ne tään talon elävät, ettei nyt muuta voi kuin itkeä.
Teistä, joka ette ole nähnyt toisia aikoja, voi näyttää siltä, että meidän halpain porvarien tulisi pitää suurena kunnianamme tulla teitä vastaan portaille ja nöyrimmästi anoen pyytää teitä tekemään hyvin ja ottamaan rahamme vastaan.
Nyt ei mikään estänyt minua astumasta asuinhuoneeseen, jos siihen pääsi sisälle; tiesin, että oli vuosikymmeniä kulunut siitä, kun tässä paikassa oli ihmisiä asunut. Astuin portaille ja työnsin mahtavan, suuren ja raskaan ulko-oven auki. Se oli lukittuna, mutta lukko ei ollut salvassa ja teki moitteettomasti tehtävänsä.
Hän ojensi pienen, valkoisen kätensä ja Antti sulki sen omaansa. Miksi minusta tuntui, että hän piteli sitä liian kauvan? Tuletteko huomenna juhlapäivälliselle? kysyi Antti. Luultavasti, hän vastasi. Siellähän sitten tavataan. Tarpeettoman suurta kohteliaisuutta Antti hänelle osoitti, kun saattoi häntä aina portaille saakka. Ja palattuaan hän vielä ikkunasta katseli hänen jälkeensä.
Meillä on täällä kaksi mainiota ratsua; jos teitä haluttaa, voimmehan joskus yhdessä..." Pastori ei kuitenkaan ehtinyt vastata nuoren tytön ehdotukseen, sillä Gabriellen puhuessa, ilmestyi kreivitär portaille synkkänä ja onnettomuutta ennustavana kuin äkkiä nouseva ukkospilvi.
Hän odotti vain sitä aikaa, jolloin tutkinnot yliopistossa alkaisivat ja hän vihdoinkin saisi valkolakkinsa. Oli kesäinen ilta toukokuun lopussa. Pitkin Aleksanterin katua kulki joukko ihmisiä yliopistoa kohti ja kokoontui vähitellen sen edustalle. Muutamat läksivät sisään, toiset seisahtuivat portaille ja toiset taas jäivät kadulle odottamaan.
Muuan taalalainen, joka näki erään puolalaisen upseerin pari kertaa lyövän toista porvaria, nosti heti väkipyssynsä silmälle, ja ampui heti pöyhkeätä muukalaista niin, että hän oikeni hengetönnä maahan. Blasius-ukkokin tuli hämmästyneenä portillensa tyttärensä kanssa, joka pyysi ja rukoili, ett'ei hän syöksyisi hengen vaaraan. Niilo huomasi samassa Czarnkovskin, joka juoksi Blasiuksen portaille.
Sillä aikaa oli Károly avannut vaunun-oven ja koska aina portaille asti oli likaa polviin saakka, kantoi hän sylissään ulos vaunuissa istuvat naiset.
Provasti ja asessori olivat sillä välin sytyttäneet sikarinsa sekä istuneet nurkassa olevaan sälesohvaan, ja nuoret asettuivat portaille istumaan, kuten aina oli tapana pappilassa. Elmalla oli kaikenmoista kerrottavaa, hänen pieni suunsa liikkui lakkaamatta, niin ettei Helka saattanut olla hymyilemättä; mutta sitähän Elma juuri tahtoikin, sillä hänestä oli hauska, kun ihmiset näyttivät iloisilta.
Päivän Sana
Muut Etsivät