United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Metsän mies, korpien asukas on hienotunteinen ystäväänsä kohtaan, tuota opastaan, jota jo hänen esi-isänsäkin seurasivat ja joka on osa heidän elämästään. Jos hänen täytyykin polkunsa kohdalle kaski hakata ja aita panna, rakentaa hän siistit veräjät ja astinlaudat, eikä tien paikkaa polta eikä kylvä.
Monta niitä ei päivässä tullut, vaan kun jälki tuli hyvä, niin hitasuuteni antoivat anteeksi. Teinpä pari kirvestä uudestakin, tein paraan mahtini mukaan, että ne lähti paraan tapin takaa. Ja niistä sattuikin oikein isännän mieluset tulemaan. Näytteli joka vieraalle ja näytellessään kertoi, että »siinä on seppä, joka ei polta tupakkia eikä ryyppää viinaa.»
Kotini kun oli minusta ikävä kuin hauta, niin pyhäpäivinä ja joutohetkinä täytyi hakea huvitukseni kylästä ja maallisista kirjoista, mitä sattui olemaan saatavissa ja lauluista, mitä yhteinen kansa silloin lauloi. Kirjoja ja lauluja, joita sain, varastivat ja polttivat kotilaiseni myötään, vaan ei ne sentään loppuneet. Kerran sain Rasilan renki Juusolta mielestäni oikein kauniin ja pitkän laulun, joka alkoi että »Kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu.» Sen oli äiti löytänyt minun pyhätakkini lakkarista, ja minun nähteni varsin minua suututtaissaan työnsi palamaan. Vaan sepäs pistikin värilleni. Otin äidin kiinni ja pitelin siksi kunnes lupasi, että hakee laulun mistä hyvänsä minulle sijaan eikä polta enää kirjojani.
Mutta eihän sinun pitäisi polttaa, sanoi Maria Pavlovna, ole nyt niin hyvä äläkä polta. Anna minun olla, sanoi hän vihaisesti ja sytytti paperossin, mutta kohta rupesi rykimään; häntä alkoi yököttää niinkuin oksentaessa. Sylettyään kyllikseen hän jatkoi: Ihan toisin meidän olisi pitänyt menetellä, ihan toisin. Ei jaaritella, yhtyä vaan kaikki ... ja hävittää heidät.
"Minä väsyn yksin paimentaessani paljon pikemmin kuin yhdessä hänen kanssaan, vaikka silloin kiipeämmekin paljon korkeammalle. "Mistähän se johtuu? "Jalkojani polttaa. "Minun kai on mentävä purolle niitä jäähdyttelemään. "Samalla näen myöskin, kun hän tulee karjoineen rinnettä alas. "Aurinko ei polta enää." Hän pyyhkäisi päästään kurpitsan lehden, jota oli pitänyt hatun asemesta.
"En huoli siitä rahasta, enkä muusta mistään mitään, kun vaan saan poikani takaisin, Kolkin sovitetuksi, pilkan ja naurun pois päältäni ja omalletunnolleni rauhan. Ensikerran eläessäni tunnen, ett'ei raha polta mieltäni, ja luulenpa, että tuo on jotakin, joka on parempaan päin.
Varo sinä, Pekka, siellä perässä, ett'ei kipinät polta vehnäjauhosäkkiä! Pitäisi olla vielä yksi mies lisää tuonne venheeseen... Ja sitten oli asiaa joka toiselle miehelle tien varrella. Ei sitä pysäyspaikka, jossa ei hän lähtenyt salongista ja huutanut nimeltään milloin mitäkin rannalla olijaa.
Vaan huomasihan se ja tuli suoraan kohti, paperossi huolettomasti suupielessä. Kotelon veti hän vielä palttoonsa pikkutaskusta ja tarjosi siitä tupakan ystävälleenkin. Ei kiitoksia. Mitä, etkö polta? En minä nyt. Mitä, oletko jättänyt ? Luuletko sinä, etten minä voisi, jos tahtoisin? Voisit kai... Se sanottiin vähän ivansekaisesti ääntä venyttämällä, eikä maisteri puhunut siihen mitään.
Kuitenkin isäntä sanoi: »Ruoka on orjan ensimmäinen, syödä ensin pitää.» Kamariin oli laitettu ruoka. Isäntä vei sinne, tarjosi ryypyn ensiksi, vaan siitä kun en huolinut, niin ihmettelemään ja paikalla kertoi emännälleen, että »nyt ne ilmoset kummat nähtiin, kun ei sepälle viina kelpaa.» Ja se lisäsi kummaa kumman päälle, kun kuuli, etten polta tupakkiakaan.
Ei, minun ei polta eikä juo, sanoi vanhuksen naapuri, käyttäen tilaisuutta kehuakseen vielä kerta omaa miestään. Semmoisia ihmisiä ei maa monta nostata, sanoi hän kääntyen myöskin Nehljudofin puoleen. No jos parempi niin pilalla, sanoi vanhus katsellessaan äskeistä pariskuntaa.