United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heidän kesken solmittiin mitä jaloin ystävyysside, ja Kaunitz ihaili ja kunnioitti Maria Teresiaa yhtä suuresti, kuin Maria Teresia häntä. Mutta se, joka ei aina näyttänyt tyynesti kestävän Kaunitzin kasvavaa valtaa, oli keisari. Etenkin näyttää hän paheksuneen ranskalaisystävällistä politiikkaa, johon Kaunitz oli neuvonut Maria Teresiaa.
Tätä hallituksen politiikkaa kiihkokansallinen sanomalehdistö tervehti viisaana ja oikeana sekä taantumukselliset puolueet valtiota säilyttävänä tekona, joka oli tyydyttävä venäläisen talonpojan vaarallista maannälkää. Niin ei käynyt.
Alussa sitä vuotta, jolloin tulin »Suuren Suomalaisen» toimitukseen, suoritettiin sen ja sen vastustajan »Helsingfors Dagbladin» välillä omituinen kynäsota, jonka mieleen johtaminen ehkä huvittaa niitä, jotka eivät vielä siihen aikaan seuranneet sanomalehtiä ja kotimaista politiikkaa.
Kotvan aikaa vielä selitettyään politiikkaa professori B. sanoi tyytyväisenä jäähyväiset. Mutta seuraavana päivänä ukko Hemmer oli aikoja sitten unohtanut koko vaalin. Eikä kukaan sen jälkeen yrittänyt saada selville kumpaanko kielipuolueeseen hän kuului. Siksi se jäi hänelle itselleenkin salaisuudeksi.
KERTTU: Kyllä, että hän niinkin kauvan jaksoi seista sellaista miestä vastaan kuin te. GRANSKOG: Teillä on aivan liian suuret käsitykset minusta. KERTTU: Ja teillä minusta. GRANSKOG: Minä joka pelkään politiikkaa enemmän kuin pirua! KERTTU: Ja minä jolle koti oli kallein asia maailmassa. Näettehän, mitenkä minä sen hyväksi uhrasin taiteenikin.
Keino elää, koska ei ollut mitään isiltä-perittyjä pääomia. Elää ja elää mukavasti, ajatella kauniita asioita, lukea hyviä kirjoja, käydä konserteissa ja teattereissa, harjoittaa politiikkaa, jos oli siihen halu, seurustella ihmisten kanssa ja matkustella. Sanalla sanoen: keino laiskotella. Ei työ ollut ihmisen kunnia, jos ei juuri häpeäkään. Se oli vain hänen kova kohtalonsa.
Kreivi Dimitri Tolstoi oli juuri saanut valmiiksi taantumuksellisen lakiehdotuksen semstvon "uudistamiseksi", kun 7 p. toukokuuta kuolema hänet kohtasi. Ulkonaisesti uusi sisäministeri jyrkästi erosi synkästä, aina äreästä vanhasta kreivistä, jonka politiikkaa hän Pobedonostsevin valvonnan alaisena jatkoi.
»Mutta miksi se on politiikkaa?» kysyin. »Me olemme hyvissä väleissä yhtiöitten kanssa. Te ette olisi saanut sellaista kirjoitusta julkisuuteen, vaikka olisitte maksanut siitä ilmoitushinnan. Ja se mies, joka olisi yrittänyt sitä pistää lehteen salavihkaa, olisi varmasti menettänyt paikkansa. Te ette olisi saanut sitä lehteen, vaikka olisitte maksanut kymmenkertaisen ilmoitushinnan.»
Paitsi mainittua kuuluu niihin "Hallituksen Sanansaattaja". Sen on Vuoksi tilannut itselleen ja kun hän joka päivä selostaa sekä sotaa että yleistä maailman politiikkaa koskevat uutiset meille naapureilleen, niin suomalaisille kuin venäläisillekin, emme enää kaipaa omaa sanomalehteä.
Herra varjelkoon, en minä ennusta politiikkaa. Sitähän minä inhoan. Siinä sortuvat aina parhaat keskinkertaisuus korjaa sadon. Minä puhun yksilön politiikkaa järjellesi. Sitä tietä myös sydämeesi. Nuoren kyvykkään miehen sydämessä on enemmän järkeä kuin hän uneksiikaan. Onhan yksinäisyysunelmasi jo särkynyt. Sinä et ole yksin etkä siihen tilaan koskaan pääse.