Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Siihen päämaaliin pyrki Maria Teresia ja se saavutettiin, vaikka vasta toukokuulla 1756. Kaunitz oli silloin jo aikoja sitten jättänyt Parisin. Jo 1753 kutsuttiin hän takaisin Wieniin ja nimitettiin valtiokansleriksi eli kuten nykyään sanottaisiin ulkoasiainministeriksi.
Olisi voinut odottaa, että Kaunitz olisi saanut maksaa tämän nöyryytyksen, hän kun oli ehdottanut poliitista suunnitelmaa, jonka järkeväisyyttä oli syytä epäillä. Mutta niin ei ollut asian laita. Kaunitz oli entistä suuremmassa suosiossa.
Heidän kesken solmittiin mitä jaloin ystävyysside, ja Kaunitz ihaili ja kunnioitti Maria Teresiaa yhtä suuresti, kuin Maria Teresia häntä. Mutta se, joka ei aina näyttänyt tyynesti kestävän Kaunitzin kasvavaa valtaa, oli keisari. Etenkin näyttää hän paheksuneen ranskalaisystävällistä politiikkaa, johon Kaunitz oli neuvonut Maria Teresiaa.
Keisarista tämä maa oli Itävallan perivihollinen ja sen uskottomuus viime sodassa näytti hänestä todistavan sitä, mitä tältä vallalta aina voitiin odottaa. Vastoin tätä ehdotti nuori ministeri Kaunitz, joka oli herättänyt huomiota Aachenin rauhankokouksessa, että Itävallan pitäisi koettaa voittaa Ranska puolelleen, sillä ainoastaan se valta voisi auttaa Itävaltaa valloittamaan Schlesia takaisin.
Muut kaunotaiteet kukoistivat kuitenkin seurauksena koko siitä suuremmasta henkisestä eloisuudesta, joka hänen hallituksensa aikana ja suureksi osaksi hänen persoonallisen osanottonsa kautta, virtaili läpi itävaltalaisen valtion. Kaunitz sitävastoin suosi kaikkia kaunotaiteita, ja oikeastaan hänen huolenpitonsa kautta perustettiin 1773 taideakatemia Wieniin.
Hänen uskottunaan sisähallinnossa oli yhä edelleen Bartenstein, ulkopolitiikassa alkoi esiintyä kreivi v. Kaunitz, jonka samalla varma ja notkea tapa hoitaa valtioviisautta kysyviä asioita herätti Maria Teresian mieltymystä.
Päivän Sana
Muut Etsivät