Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Pitele lyhtyä lähempänä... Nyt neljäs lukko .... kas niin... Mitä, vieläkin yksi lukko!... Olipa se eukko oikein täysi lempolainen!
Minä menen pappilaan ja tiedän kyllä, ettei rovasti minua pahoin pitele. No, mene sitten, pääsethän tuolta pois, jos tulee paha olla, arveli äitini päättäväisesti, vaan ei iloisesti. Lähdetäänkö kohta? sanoin minä lapsen levottomuudella. Lähdetään, vastasi äiti lyhyesti, laskien kirjan kädestään.
Minä sanoin sinulle moneen kertaan: pitele varovasti sitä poikaa. Sellaisia uneksijoita ja haaveksijoita kuin hän pitää kohdella erittäin varovasti. Vapaaherra katsoa tuijotti synkästi eteensä. Se oli hänen elämänsä katkerin muisto, hänen suurin surunsa.
Sitten katseli hän ympärilleen, ikäänkuin etsien jotakin ja kysyi viimein kuiskaten: Menikö se maan alle? Kuka? Se, joka maan alta eteeni nousi... Sinne meni, vastasi pastori. Pitele kiinni, ettei vie. Ei hän enää vie. Ei vie, ei vie, kuiskasi Reita. Lähdemme täältä. Jaksatko jo lähteä? Kohta jaksan...
Niin, asemanne on säälittävä säälittävämpi kuin poikani, sillä hänen on ainakin suotu kuolla kunniansa puolesta. Mutta te hyi hyi miltä mahtaneekaan tuntua mielestänne, kun maankavaltajan poika, tuo lurjus, jonka kunnioitettava kirkkoherramme on kironnut, marssittaa teidät huomisaamuna taipaleelle. Sinä, Born, harjaa saappaani, käskee hän, sinä, Bichler, pitele jalustinta ja muuta sellaista.»
MARTTI. Suus kiinni! ja pitele minua, etten pääse kaatumaan. Jos kaadun, niin olenpa hukassa enkä nosta ylös töppösiäni moneen tuntiin. Anna tänne sauvani. PAIMEN. Ettekö ole kysellyt apua tohtööriltä? MARTTI. Jaah! Tohtoripa tässä kyllä auttais. PAIMEN. Kuinka olette saaneet tämän luutaudin? MARTTI. Ole ääneti; se ei kuulu sinuun. Katsos nyt, kuinka minä teen.
MARIA. Hyvästi, hyvät herrat! HERRA TOPIAS. Jos näin hänet päästät, Antreas, niin paras, ett'et enää koskaan pamppuasi paljasta. HERRA ANTREAS. Jos näin täältä pääsette, neiti, niin paras, ett'en enää koskaan pamppuani paljasta. Kaunis naikko, luuletteko pöllöjä pitelevänne? MARIA. En, herraseni, minä en pitele teitä. HERRA ANTREAS. Mutta saatte, totta vieköön, kohta pidellä.
Pitele näitä niin kauan kuin minä pidän silmällä noita kuhnuksia, sanoi hän. Eerikki esitti asiansa eikä unohtanut kertoa keittiömestarin herjaavia sanoja. Sanoiko hän niin? huudahti mestarikokki. No, sitten näytän, että kirje ennen puolen tunnin kuluttua on kuninkaan omissa käsissä. Niinkuin ei muilla kuin keittiömestarilla olisi hovissa mitään sanomista!
FIGARO. Vielä enemmän, hänen parturinsa, hänen haavalääkärinsä, hänen apteekarinsa; hänen talossaan ei kukaan muu pitele partaveistä, lansettia tahi ruiskun-mäntää kuin teidän palvelijanne. Oi! Figaro, ystäväni, sinä olet oleva minun enkelini, minun vapauttajani, minun suojelushenkeni.
"Varovasti, Sæmund, varovasti!" eroitti hän kavahtaen unentapaisesta tilasta. Häntä kannettiin, ja koska hän katseli ympärilleen, huomasi hän olevansa Kuuselan tuvassa; valkea leimusi takassa, ja äiti seisoi itkien hänen vieressänsä; isä oli juuri aikeessa kantaa hänet peräkamariin, mutta laski hänen varovasti jälleen paikalleen: "vielä hänessä henki on!" sanoi hän värisevin huulin kääntyen äitiin. Tämä huudahti: "Jumalan kiitos, hän aukaisee silmänsä! Thorbjörn, Thorbjörn! oi lapsi-poloinen, mitä ovat he sinulle tehneet?" ja hän kumartui hänen puoleensa, silitteli hänen poskiaan, vuodattaen kuumia kyyneliä hänen kasvoillensa. Sæmund pyyhkäsi silmäänsä nutunhihalla, väisti sävyisästi äitiä syrjään: "anna, kun nyt heti hänen vien." Ja hän kannatti varovasti toisella kädellään sairaan hartioita, toisen asetti hän seljän taakse. "Pitele sinä päätä, ehk'ei hän itse jaksa sitä kannattaa."
Päivän Sana
Muut Etsivät