Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Jok'ikiselle, joka taloon tulee, se ilkkuen kertoo: »Tässä oli, talon sai, hyvän miehen sai, ei ollut olijata, ei pitäjätä ... sanoinhan minä aina, vaan en toki olisi uskonut, että ryssän rekeen lähtee.» Mitä Juha tehnee, mitä luullee? Ettäkö minut väkisin vietiin? Vaiko, että mielelläni lähdin? Saattaa luulla, että olen hukkunut tai tahallani hukuttautunut?
Samaa puhetta pitääksensä ratsasti hän talosta taloon pitkin pitäjätä, josta hän sitten sai pilanimen »Karnatti». Hyväksyttynä sotajoukkoon kirjoitettiin hänet kuninkaalliseksi ratsumieheksi Karnatuksen nimellä, joka sitten vähitellen muuttui Kornatukseksi ei yksistään sotamiesluetteloissa vaan aateliskirjassa, kun kuningas tahtoi siten muuttaa hänen entisen pilanimensä kunniaksi.
Se nukkuisi mistään tietämättä ja mitään kuulematta aamuun asti. Mahtaisiko saada hereille sittenkään, kun tuli hänen aikansa valvoa? Ja jos heräisikin, olisiko vartion pitäjätä, eikö nukahtaisi tänäkin yönä niinkuin oli viime yönäkin nukahtanut, nuotio sammuisi, ja siinä olisi susilauma kimpussa, kumpaisenkin suuhunsa söisivät. Kastettu ja luopio! Oli kerran pettänyt, voisi pettää toistenkin.
Ei pienintäkään! Haa! Suonissani jäähtyy vereni! Hän ompi jumalaloin pakana! Rinnoilla pakanan mä lepäsin! LALLI. Niin olen sua ikävöinnyt Kerttu, Kuin kevät-yönä luonto ikävöitsee Auringon nousemista. Hartaasti Nyt pilvein pitäjätä väkevää Mä kiitän tästä ilohetkestä! Hän pilvein pitäjätä kiittelee! Voi kauhistusta!
Pois tulee pojalle lähtö, Pois pojan, ulos urohon, Tästä kylmästä kylästä, Katalasta Karjalasta, Kun ei anna naiset naia, Piiat leikkiä piteä, Muorit voita syöäkseni, Emännät sianlihoa. Voi tätä voitonta kyleä, Pitäjätä piimätöntä; Miten voivat voitta olla, Kuten piimättä pysyä, Tässä kylmässä kylässä, Katalassa Karjalassa! Kuu tämä kave katovi.
Kuinkako sitten kävi? Niin, sitten kävi sillä lailla, että kun tulin kuudennelletoista, niin loppui eläkkeen anto, ja mummo pantiin pitäjätä kiertämään. Entäs te? Minä jäin vielä paimeneksi vähäksi aikaa, mutta en minä kauan ollut, kun jo tuli lähtö minullekin. Oli, näetsen, sillä lailla, että minä kerran, kuinka lienen, olin unhottanut sen kirjani konttiin, enkä kätkenytkään sitä metsään.
Sen vaan tahtoisin tietää: onko se teidän täysi tuumanne että olla vastaan sitä, vaikka itse sanon, kunniallista ehdotusta, minkä teille tein; voisitteko todellakin tuottaa meille häpeää ja pilkkaa tyhjäksi tekemällä naimiskaupan, josta ympäri pitäjätä puhutaan niinkuin aivan valmiista?" "Vaikka suututtekin, täytyy minun myöntää että täyttä totta tässä olen puhunut", vastasi Hannula.
Vaan sitten minä lähdin mummoa kuulostelemaan, että missä paikoin hän pitäjätä kiersi, ja kun hänet löysin, niin ruvettiin yhdessä kulkemaan ja kulettiin se kesä ja vähän syksyäkin vielä. Minun olivat aina ennen kerjäläiset surkeikseni käyneet, ja niin olin ajatellut, ettei sen pahempaa mahda olla kuin kiertää talosta taloon ja anella leipäpalastaan.
Joka tuo emäntä hoitaa niin hyvästi tuon miehensä, vaikka se on noin huono, ja tulisi hyvin pahoilleen, jos tuon heittiön valeet leviäisivät ympäri pitäjätä... Tokko se piika on älynnyt tuoda sianlihaakaan pöytään. Ei tässä tarvita mitään, sanoi lääkäri vähän kärsimättömänä Piatan rupatuksesta.
Vielä on metsiä maassani, vielä on tilaa liikkua, vielä autioita taipalia kulkea, tarvitsematta ketään tavata. Vaikka ikäni tässä istuisin, eivät löytäisi, elleivät koko pitäjätä yhteisiin ajoihin soittaisi. Ei ole koko maailmassa sitä ihmistä, jolla olisi etäisintä aavistusta siitä, missä olen ja kussa kuljen.
Päivän Sana
Muut Etsivät