pilanansa

Päivitetty: 27. toukokuuta 2025

»Kuinka sinä uskallat kakaroita noin suututtaa?» rupesivat taas miehet kiusaamaan. »Tappavat sun vielä, kun kolmiloukkoseen satut niiden kanssa.» Kaaperi ummisti tihruja silmiänsä. »Tappakoot», sanoi, »missäs minä silloin olisin?» »No se tuota nyt on asia, että sinäkin olet aina sillä paikalla.» Naureskelivat huuliinsa kuin hassut, »väkevää» miestä pilanansa pitivät.

Santeri Alkio - Puukkojunkkarit

Vihdoin teki hän ratkaisevan päätöksen ja läheni huulillaan sormieni päitä; mutta hän oli viivytellyt liian kauvan, vesi oli juossut pois. Hän rupesi nauramaan. Hän tuli jälleen lapseksi ja minä huomasin että hän piti minua pilanansa. Olin kovasti hämilläni. Kumarruin uudelleen. Tällä kertaa otin vettä molempiin käsiini ja kiiruhdin viemään niitä Babetin huulille.

Émile Zola - Kertomuksia