Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Plehve oli kuullut kerrottavan Frederiksenistä ja hänen työstään Suomen hyväksi. »Eiköhän tuota saisi vastaiseen suuntaankin toimimaan» arveli tämä ovela Suomi-syöjä ja antoi kutsua Frederiksenin luokseen Pietariin keskustelemaan Suomen asioista, luvaten hänelle kaikki matkakulut ja vielä runsaan vaivanpalkkion.
Monivuotinen kokemus oli voittanut hänelle toverien luottamuksen, ja vierasvarainen talo, mainio kokki, ystävällisyys ja hilpeys olivat hankkineet hänelle yleisön kunnioituksen. Hän saapui Pietariin. Nuoriso tulvasi hänen luo, unhottaen tanssijaiset korttien takia ja etuuttaen faaraopelin houkutukset lemmenkauppojen viehätyksille. Narumov vei sinne Hermanin.
Tässä tarkoituksessa slavofiilinen Moskovassa oleva puoluejärjestö, joka käytti viatonta nimitystä "slaavilainen hyväntekeväisyysyhdistys", oli perustanut Pietariin salaisen "keskuskomitean", jonka puheenjohtajana toimi perintöruhtinas ja joka oli läheisimmässä yhteydessä Venäjän Konstantinopolissa olevan lähettilään, kenraali Ignatievin kanssa.
Elmgren minulle pari kuukautta sitten lähetti yhden toisen kirjan, josta minä omakseni en voi saada mitään etua. Sen kirjan minä tahdon viikon parin päästä lähettää takaisin, kuin täältä lähden Viipuriin ja Pietariin; sillä nyt kirjakirstuni jo lienee Heinävedeltä Säynetkoskelta mennyt Lauritsalaan minua odottelemaan.
Kuin kirjoitat minulle, niin aseta' se annettavaksi Sirénille Pietariin, josta kyllä toimitetaan minulle käsiin. Kirjoitakkin varmasti ja kohta, niin saan tolkun Sanakirjoistakin. Pyydä' pikimältänsä Tikkasta taikka Elmgreniä lähettämään minulle tulevia rahoja samalle Sirénille. Pitäisi viime vuoden Suomettarestakin osamaksu tuleman minulle, jos Seura on sitä ostanut.
Hän katsoi lempeästi Pietariin, oudosti Knutiin. Knut ja Pietari palasivat takaisin kaupunkiin. Pietari oli levoton ja hänen kasvonsa hehkuivat. »Miksi sinä olit niin tyly Aage Stormia kohtaan?» hän kysyi. »Minä en todellakaan tiedä ehkä se oli siksi, että hänen kimppuunsa oli niin helppo käydä.» »Hyi, Knut, se ei ole oikein.» »Minä myönnän sen, ystävä kulta.
Tsaarin henkivartio panee linnan puolustuskuntoon. Mutta kun "toverit" kaupungista tulevat, niin se yhtyy heihin ja sallii keisarinnan ja hänen lastensa vangitsemisen. Sitten linnaväki Tsarskoje Selosta lähtee Pietariin ja marssii Taurian palatsille. Sieltä astuu juhlallisesti esiin pappi Vladimir Popov, duumaedustaja ja siihen asti äärimmäinen oikeistolainen, ja siunaa kapinoitsijat ristillä.
Viimeiseksi oli siihen, ennen Pietariin lähtöä, kirjoitettu: »Katjusha ei huoli minun uhristani, vaan tahtoo omaansa. Hän on voittanut, ja minä olen voittanut. Hän ilahuttaa minua sen sisällisen muuttumisen vuoksi, mikä en uskalla vielä uskoa näyttää hänessä tapahtuvan.
Hän vain katsoi poikaansa silmiin niin nöyrällä, niin hellällä, mutta samalla sanomattoman epätoivoisella katseella. Viimein täytyi hänen päästää pojan käsi; hänen katseensa vain piti häntä kiinni. Knut kääntyi Pietariin, veti hänet syrjemmäksi, pani kätensä hänen hartioilleen ja sanoi: »Uskollinen ystävä, älä unhota minua. Ja sano terveisiä, sano tuhannet terveiset.»
"No, miksi et heti minulle tietoa antanut?" kysyi Paavali. "Hm. Olihan syytä epäilyksiini. Enhän tahtonut sinun onneasi häiritä." "Minun onneani!" "Toiseksi en sieltä olisi päässyt sinun puheillesi, vaikka olisin tahtonutkin. Vasta kun tänne pakenimme, saatoin poikani Pietariin lähettää." "No, tietääkö hän, että poikasi olen?" Vaimo avasi silmänsä selälleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät