Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. marraskuuta 2025
»Sun paras ottaa onkin suunta toinen», hän vastas, nähdessään mun kyynelöivän, »jos päästä aiot erämaasta tästä. Näät juuri peto tuo, min vuoksi huudat, ei laske ketään tielle oikealle, vaan estää jokaista, sikskuin hän sortuu. Sen luonto on niin pahansuopa, häijy, ett'ei sen täyty himo herja koskaan, vaan syötyään se kaht' on nälkäisempi.
Ehtimiseen jalopeura nuoleskelee leveällä, terävällä kielellänsä onnettoman uhrinsa kasvoja, irvistelee ja näyttää sille valkoisia teräviä hampaitansa. Tällä aikaa onnettoman miehen sukulaiset kääntyvät urhoollisimpain kumppaneinsa puoleen, ja he hyökkäävätkin viritetyin pyssyin paikalle; peto katselee niihin, mutta ei liikahda paikaltaan.
Palja ojossa odotti hän karhun tuloa ja pianpa se olikin ulottuvissa. Kun peto tuli ulottuviin, viuhahti Matin palja ilmassa ja karhu sai otsaansa semmoisen mällin, ett'ei se muuta tarvinnutkaan. Mutta kun Matin aseessa oli lyhkänen varsi, jolla ei ylettynyt taaemma, lyömään, oli karhu jo niin likellä, että hän ennätti kopata kiinni Mattia vasemmasta reidestä.
Yht'äkkiä puristuivat sormet saaliin ympärille, suu aukesi isoksi, pää ponnahti eteenpäin, katse näytti kuin vimmastuvan, silmät seisoivat, pullistuivat kuopistaan, ja hampain, nenin, kasvoin, suin ja silmin karkasi hän kannikkaan kuin peto saaliinsa kimppuun. Ja hän järsi sitä kuin kissa ja minulla oli se tunne, että olisi vaarallista mennä häntä häiritsemään.
Mehercle, sanoi arkkiaatteri, nuori Coluber scutis abdominalibus 150, squamis caudalibus 34. Katsohan peikkoa, tuskin makkaratikkua pitempi ja kuitenkin vaarallisin peto koko Ruotsissa! Tämän me panemme väkiviinaan; se on kaunein kappale, minkä olen nähnyt, ja captus in Hammarby. Sepä on merkillistä! Taas kiilsi luonnontutkijan ihastus noissa kauneissa ruskeissa silmissä.
Hän tiesi valehtelevansa näin puhuessaan. Mutta täytyihän jotakin sanoa, eihän voinut olla peto eikä jättää toista tähdettömään epätoivoon. Nyt jos koskaan oli pieni hätävalhe paikallaan. Eikä hän huomannut ollenkaan, että jos tuon naisen kyyneleillä ylimalkaan oli jotakin mietittyä, määrättyä tarkoitusperää, tämä juuri nyt oli sen täydellisesti saavuttanut.
Muuan orja huomasi hänet kerran ja meni ilmoittamaan siitä Andret'lle, Denoalinille ja Gondoinelle: "Jalot herrat, peto, jonka luulette olevan kaukana, onkin palannut takaisin pesäänsä." "Kuka?" "Tristan." "Milloin olet nähnyt hänet?" "Tänä aamuna, ja tunsinpa hänet hyvin.
Samalla se haukotteli aivan kamalasti, niin että Mirandan mielestä suu olisi voinut revetä korviin saakka ja että saattoi katsella suoraan sisään pedon suureen punaiseen kurkkuun. Sitten peto keveästi astui alas puunrungolta sille puolelle, joka oli Mirandasta etäimpänä, ja asteli pois sen näköisenä, ettei sitä muka haluttanut ruveta juttuihin.
Verehtynein silmin, tuskan hiki otsalla, valkoiset hampaat yhteen purtuna taisteli hän päällekarkaavaa joukkoa vastaan miettimättä, ajattelematta, niinkuin erämaan peto, sillä hän taisteli vapautensa eli elämänsä edestä.
Vihasta riehuva, ärjyvä peto ahtaassa kujassa! Se ei voinut päästä korkeiden vuorten yli, riehui siis, kunnes uupui. Se kesti kauvan, äärettömän kauvan. Markus alkoi vihdoin levottomuutta täynnä kulkea edestakaisin ahtaassa huoneessaan. Vihdoin rupesi selkenemään. Ukkosen jyrinä vaikeni ja sade taukosi.
Päivän Sana
Muut Etsivät