Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
"John Jago piileilee jossakin". "Luuletteko hänen pelkäävän Ambrosea ja Silasta?" Naomi epäili. "Jago ehkä voi peljätä niitä", vastasi hän suurella painolla. "Mutta ettekö pidä sitä luultavana?" Naomi epäili taasen. Minä kävin uudelleen hänen kimppuun. "Luuletteko jonkun muun syyn olevan hänen poissaoloonsa?" Hän loi silmänsä lattiaan. Hän vastasi vastahakoisesti, melkein kiukkuisesti.
Jos aivot olla tyranni ennen menoasi, voipi tapahtua että ottaisin takaisin sanani, ett'ei kihlauksesta tulisikaan mitään takaisin tultuasi. Viola, jos et minun tähteni jätä kävelyä kreivi E n sisaren kera aamupäivällä, niin, on mahdollista, että... Sinä suutut, sanoi Viola, ja kenenkä luulet pelkäävän, en minä suinkaan, vakuutti hän nauraen.
"Minua vilustaa", hän sanoi, kääri huivin tyystemmin ympärilleen ja tarttui taas käsivarteeni. Astuimme jälleen kylää kohti, vaan kuin Holtin talo tuli näkyviin, niin hän taas tahtoi kääntyä; hän näytti pelkäävän palata kotia. Vähitellen näkyi se liikutus, joka oli vallannut hänen mielensä, asettuvan. Hän tuli puheliaaksi ja iloseksi.
Täällä on kaluja, jotka selvästi kiireessä ovat jääneet esille, kyllä kumminkin toinen tänne pian mahtaa tulla. Mutta, ahaa, kas tuopas pitkäsäärinen juutas, joka tuolla katossa kiipee. Tämähän on Sesilian huone, ja hänpä kuuluu kovasti hämmähäkkiä pelkäävän! No, palvelus pikku-kälylleni, tässä odottaessani, ei ole liiaksi."
Siten kiihottaen väkeä näyttämään rohkeuttansa, kiiruhti Frank parka uppiniskaisesti kohtaloansa kohden. Uledi kääntyi sitte miehistön puoleen ja sanoi: "Pojat, isäntämme sanoo meidän pelkäävän kuolemaa. Tiedän kuoleman olevan vesiputouksessa, vaan tulkaa, näyttäkäämme hänelle, että mustat miehet pelkäävät kuolemaa yhtä vähän kuin valkoiset. Mitä sanotte?"
Kuitenkin sanoin minä "en" ja lisäsin: "et sinäkään näytä pelkäävän, vaikka sanot niin;" sillä hän käveli kovin likellä sen vanhan sillan elikkä puu-padon syrjää, jota myöden olimme astuneet, ja minä pelkäsin, että hän putoisi. "Sillä tapaa minä en pelkää", lausui pikku Em'ly.
Keskuskaupunkia hän oikein näytti pelkäävän, niin arasti ja pelokkaasti hän siellä liikkui, mutta mitä enemmän hän syrjään pääsi ja kaupungin laiteita läheni, sen kodistuneemmaksi hän näytti itsensä tuntevan ja varmistuvan olennossaan. Käynti ei enää ollut niin kuumeentapaista eikä askeleet niin rientäviä. Ajatuksiinsa vaipuneena hän kulki ja niissä elävän näytti.
Ehkä oli hän ryöväri, murhaaja, jota paha omatunto vaivasi. Eli ehkä oli muukalainen, suruja kokenut hänkin, ja katkerat muistot raivottarina ajatuksissaan riehuivat. Hän näytti pelkäävän omaa itseään ja lieneekin tuskallisimmat hetket viettänyt yksinään ajatuksiensa kanssa. Niinpä noita tuntui hän kammoavan ja väkipakolla koetti riuhtaseutua todellisuuteen. Mutta vaikeata se vaan oli.
Kiduttajat näyttivät pelkäävän uhriansa, Hovilainen ei puhunut sanaakaan Annalle, hän tahtoi odottaa jonkun aikaa ennenkuin ryhtyi uuteen hyökkäykseen. Miina ja Lydia eivät myöskään Annaa paljon puhutelleet, katselivat vaan kieroon häneen ja irvistelivät. Niin oli kulunut melkein viikko, kun isäntä katsoi ajan olevan käsissä, jolloin hänen "paras valttinsa" oli esille lyötävä.
Ja minulla kun olisi ollut niin paljon puhuttavaa teidän kanssanne! Niin, ette voi aavistaakaan, miten iloinen minä olen, kun olen saanut tehdyksi rauhan teidän kanssanne! Mitenkä tyhmää se oli, kun te näytitte pelkäävän minua, aivankuin ette olisi uskonut minun voivan olla teille ainoastaan ystävänä.
Päivän Sana
Muut Etsivät