Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Tämänmoinen tienoo silloin edessäs, jonne voima salainen sua ajaa; et tahtois käydä kohden sinne, käytpä toki. Oi synkeyden maa! Miksi synnyin näitä kaikkia näkemään? Mitä miehestä tänne? Oi hämärän maa! Mutta kamoisinko tielle lähteä, jonne monta täältä itse lähettänyt olen? Sitä vuorta hirmuista nyt nähdä himoon ja kuulla kosken pauhinaa. Väinö, Ilmari, seppä Ilmari ja Kaukomieli!
Mutta sirkkalehtien aika tarvitsee auringon paistetta ja aamukastetta. Sinitaivas ja iloista, raitista ilmaa pitää olla lapsuuden maailmassa, pian unhottuvia kyyneliä, paljo vaihtelua, merkillisiä seikkailuja ja varsinkin pojille välistä virkistävää pauhinaa. Mutta kaikessa tässä onko siinä sitte Jumalaa? Missä siinä on Vapahtajamme?
Paitsi suuria sotarumpuja, joiden luku nousi viiteenkymmeneen tai sen paikoille, sekä sataa huiluniekkaa ja suurta joukkoa miehiä, jotka tärisyttivät piikivillä täytettyjä kurpitsia, oli hänellä mukana keisarilliset airuet ja noidat, jotka pitivät pahaa meteliä ja pauhinaa, juhlistaakseen tulevaa voittoa. Suuri maja oli rakennettu vuoren-rinteelle, josta oli vapaa näköala koko salmelle.
Kun portti oli avattu ja vaunut päässeet lävitse, vyöryivät ne hienolla hiekalla, ja silloin kuuli mylady pauhinaa, jonka hän tunsi meren aaltoamiseksi ja aaltojen loiskeeksi jyrkkiä rantoja vastaan.
Hoi, kuule, paashi pienoinen, miks siinä itketkään? Vai pelkäät vimmaa tyrskyjen ja raivopuuskaa sään? Mut pyyhi kyynel silmistäis, on uljas laiva meillä; nyt nopein haukka jälkeen jäis sen riemuisilla teillä. »En kysy tyrskyin pauhinaa, jotk' kiljuin syöksyy päin; Sir Childe, ei, toiset seikat saa mun murheiseksi näin.
Hän seisahtui ja kuunteli yrmyilevän lammen aaltojen pauhinaa, tuulen viuhumista metsässä ja monilukuisten sadepurojen surunvoittoista solinaa, kun nämä sulavista lumikinoksista syntynsä saaneina hyökyivät kallioita alas ja märkään maahan uurtamiansa kouruja myöten pyrkivät järven helmaan.
Siinä laski tuo ruskeavesinen Vantaa koskena alas, pitäen aikamoista pauhinaa ja metakkaa mennessään. "Katsopas tuota hurmaavaa vettä, kuin tahtoo viedä silmät mukaansa", tuumi mummo. "Kyllä sen partaalla on hauska asua, vaan en tahtoisi alituisesti kosken ääntä kuunnella, sillä se on niin levotonta minusta", arveli Elsa. Mummo oli siihen asti omasta tahdostaan kantanut eväskoria.
Ei kuulunut kovempaa melua, ei kiivasta väittelyä; sata vertaa enemmän pauhinaa oli Simo Hanskuri kuullut killanjuhlissa Perth'issä, kuin mitä täällä parin sahan Vuorelaisen riemuitessa syntyi. Ei edes juomatkaan viekoittaneet heitä säädyllisen ykstotisuutensa rajain yli.
Punasiapa olivat tuletkin, jotka paloivat siellä täällä pitkin leirin koko laajuutta, ja joiden haaveellisessa valossa saatettiin eroittaa telttain liikkumattomia piirteitä, liehuvia lippuja, välkkyviä aseita ja sotamiehiä, joita kulki ja liikkui kuin aaveita. Kaikkialla naurua ja laulua. Herttuallisen teltan puolella jonkunlaisien pitojen iloista melua ja pauhinaa.
Minä velvoitan teitä tutkimaan kaikki mitä huolellisimmasti!" Sotamiesten tahdinmukainen astunta kuului, ja nyt levisi niitä kaikkiin huoneihin oikein kosolta. Mayer Anshelm seisoi vaaleana, vaan miehuullisen näköisenä keskellä kammariansa ja kuunteli tarkasti sotamiesten melua ja pauhinaa. Gudula oli yhä polvillaan ja rukoili.
Päivän Sana
Muut Etsivät