Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Patrunessa tuli ystävällisesti vastaan ja kutsui heidät omaan kamariinsa. Täällä Iiri tunsi itsensä rohkeammaksi kuin vierashuoneissa, ja kun patruuna tuli sisälle, sanoi hän ujostelematta: »Olipa hyvä, että patruuna oli kotona, sillä patruunalle minulla nyt oikeastaan on asiaa.» »Vai niin. Puuttuuko koulusta jotakin?»
»Hauskempi onkin kyydillä kulkeminen, sillä matka joutuu pikemmin.» »Lähde nyt vaatteitasi säälimään matkalaukkuun», käski patrunessa, »minä menen sinulle panemaan vähän eväitä mukaan». Arvo meni kamariinsa, veti piironkinsa laatikon auki, otti sieltä vaatteet, joita luuli tarvitsevansa mukaansa, ja rupesi niitä sovittelemaan matkalaukkuun.
Hän hymyili vähän, ja kun matami ennätti patrunessan luo sekä myöskin häntä tervehti lausuen: »Terveisiä meidän mäeltä», niin patrunessa ystävällisesti vastasi: »Kiitoksia». Matami katsoi sitte ympärilleen, mihinkä nurkkaan hänen olisi sopinut istua, vaikka tyhjä tuoli oli aivan sohvan vieressä, mutta patrunessa sanoi: »Istukaa rouva hyvä tähän, tässähän on tyhjä tuoli.»
LAURA. Se on kenraali setäni, jonka luona asuin, kun oleskelin Helsingissä. Häneltä sainkin tämän albumin syntymäpäivälahjaksi. PATRUNESSA. Vai niin, sievänlainen albumihan tämä onkin. Anderson toi minulle viime viikolla Pietarista melkein samanlaisen, mutta koristukset siinä ovat hopeasta ja kullasta. Se maksoikin yli 50 ruplaa. LAURA. Niin, tietäähän sen.
Ensin annoimme Thilemannin roppia, ja kun ne ei auttaneet, niin PATRUNESSA. Todella, tämä konversationi ! Mutta mikä teidän on, rouva-kulta? Te näytätte niin synkkämieliseltä. Oletteko siukka, vai onko teillä ollut harmia? Kas tuossa, ottakaa vähän nuuskaa! Se priskaa! ANNA. No, tuhat tulimaista, mitä näen minä! Eikö tuo pulska herra tuossa ole se rikas Anderson?
Syksyllä tulen opettajaksenne, ja jos, kuten toivon, olette oikein kilttejä lapsia, niin meistä varmaan tulee hyviä ystäviä.» Lapset nyt kaikin katselivat Iiriä ja kuiskailivat toisillensa: »Tuo se nyt on meidän tuleva opettajattaremme.» Patrunessa tuli Iirin luo ja kysyi: »Millä nyt huvittaisimme lapsia?»
Jos Manni, niinkuin toivon, mieheksi tulee, ja Tyynen sydän silloin vielä on vapaa, niin siunaan molemmat lapsikseni, eikä Manni silloin saa vähintä onnea osaksensa!» »Ystäväni», lausui patrunessa, »rakkaus vaatii rakkautta, muusta ei se lukua laske.
Patrunessa, joka tuli hakemaan tytärtänsä, löysi hänet näin itkevänä ja lausui lempeällä äänellänsä, laskien pehmeän kätensä Tyynen olalle: »Lapseni, sinulla on ollut vähäinen vastoinkäyminen; minä arvaan, mistä murheesi tuli.
»Mikä avain?» kysyi patrunessa. »Kalle lupasi Matin-Mikolle illalla panna avaimen tänne ja sanoi ottavansa sen taas aamulla täältä.» »Eilen illallako se oli?» »Ei, ei Maissi muista, koska se oli.» »Eiköhän Kalle muista?» sanoi Manni, joka samassa näki Kallen tulevan. »Mitä?» kysyi Kalle. »Sitä, koska panit avaimen pensaan alle», sanoi Manni.
Mutta kotipitäjääni minä kirjoitan sentään jotenkin usein.» Kääntyen neiti Joppeen hän lisäsi: »Täti, emmekö jo lähde?» »Mihin noin kiire?» sanoi patrunessa. »Onko asianne nyt jo selvillä?» »Ei ole, mutta ei siitä nyt tällä kertaa tulekaan selvää», vastasi Iiri, luoden patruunaan nöyrän, vaan kuitenkin nuhtelevan katseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät