Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
"Te olette oikeassa, herra pastori; te olette lukeneet minun ajatukseni", vastasi hän.
PASTORI. Eikä ei! Näitä minä vaan ajattelen, näitä tavallisia paikkakunta-lehtiä. Niiden kauttahan ne juuri levittävät kansaan tuota epäuskon myrkkyä, mutta kun me saamme ne pappien, taikka ylipäätään kristillismielisten haltuun, niin Missä muuten Jussi on? Nukkuuko hän vielä? ELISABETH. En tiedä, minä laitan katsomaan.
Vaikka Hanna tunnilla oli vähän hajamielinen, kävi häneltä kuitenkin hyvin; kumma kyllä, vastaukset tulivat kuin itsestään. Ja kaikki aineet tuntuivat nyt hauskoilta; nekin, jotka ennen hänen mielestään olivat hirveän ikäviä, niinkuin maantiede, esimerkiksi. Pastori Järvelä antoi heille tavan mukaan paljon ajattelemisen aihetta.
Saarelaisissa syntyi tämän jälkeen meitä kohtaan siksi suuri pelko ja kunnioitus, etteivät he yhdessäkään kylässä osoittaneet ynseyttä meitä kohtaan. Jo seuraavana päivänä palasimme Iniöstä Houtskariin, jossa lahjoitin kaksi anastamistamme hevosista pastori Muntinille, niin että hän niiden avulla pääsi perheineen pakenemaan Ahvenanmaalle.
Kun he olivat vähän matkaa soutaneet ääneti, sanoi pastori yht'äkkiä: Kylläpä minä nyt alan ymmärtää, minkä tähden sillä oli semmoinen kiire. Näitkö sinä sen neitosen, joka otti vastaan Olavin tavarat? En.
Pastori joutui sitte toiseen pitäjään ja kokousten pito harveni harvenemistaan.
Hän oli aivan sennäköinen kuin nuoret apulaispapit tavallisesti ovat: kalpeat kasvot, sileäksi kammattu vaalea tukka, silmälasit, musta nuttu, valkea huivi ja musta huopahattu. Hän rupesi käymään Rauhalinnassa, ja mitä useammin hän siellä kävi, sitä useammin hän katseli Beataa. Kotiin tultuaan pastori laski kätensä sydämmelleen ja kysäsi: "olenko rakastunut?"
Pastori Rancken piti tässä tilaisuudessa kiitosrukouksen kartanon takapuolella olevalla tasaisella kentällä turkkilaisten entisellä leirisijalla.
Perkele pakeni viimein, kun ei mikään muu auttanut, avaimenreiästä ulos, ja pastori seisoi voitonriemun loiste kasvoillaan, mutta koko ruumis vapisten, voittajana taistelukentällä. Hengitettyään muutamia kertoja syvään hän astui varmana ja ryhti kuin keisarilla takaisin saarnastuoliin, ja nyt alkoi parannus- eli oikeimmiten uhkaus- ja kuritussaarna, jonka vertaista tuskin oli kuultu.
Minä sanoin kotipitäjääni nimen. 'Tiedättekö te, kuinka se onneton pastori L m nyt woipi? kysyi mummo minulta. 'Eipä ne woimiset taida kaksinaiset olla', wastasin minä tukehtuneella äänellä, sillä mummon kysymys käwi kipeästi sydämeeni kuin puukon pistos. 'Sääli miestä semmoista. Hän oli lahjakas mies ja sanotaan hänen olewan korkea=oppisenkin ja yhtäkaikki hän elää niin pahasti itseänsä kohtaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät