Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Nähtävästi oli tyttö täydellinen lapsi, mies käyttäytyi raa'asti häntä kohtaan, se oli hänelle vastenmielistä, mutta sitten ajan tultua he rakastuivat toisiinsa... Kyllä, minä esittelen. Kreivi Ivan Mihailovitsh sanoi tahtovansa pyytää... Tuskin oli Nehljudof maininnut nämä sanat kuin paroonin kasvojen ilme muuttui.
«Ethän sinä koskaan erkane Mariastani?« «En. Ellei se ole Jumalan tahto«. Majuri ei enää kysynyt mitään; hän heittäysi nojaamaan ruohosohvan selkää vastaan, ja Anna rupesi ompeluunsa. Muutama minuutti kului. Anna ei tohtinut luoda silmiään ylös; hän pelkäsi majurin taasen ottavan puheeksi paroonin, jonka nimellä majuri Marian syntymäpäivästä alkaen aina väliin oli saanut Annan punastumaan.
Se ei ole koskaan ollut kenenkään aatelismiehen omana, vaan me olemme aina maksaneet veroa suorastaan kruunulle. Eikä se kuulunut myöskään paroonin vapaaherrakuntaan. Mutta talo oli liian likellä hänen hoviansa, ja kiihoitti hänen saaliinhimoansa, sillä hän on yhtä ahnas kuin julmakin.
Se oli paroonin mieliohjelma tämä, jota hän oli koettanut toteuttaa muidenkin suhteen, vaikkei menestys vielä ollut toiveita vastannut, ne kun kaikki muut, paitsi tämä ainoa äijä, olivat tottuneet kaikissa puutteissaan häneen ja aina vain häneen turvaamaan. Sentähden sanoi hän tämän yhden vanhan ukon tuottavan itselleen suurempaa iloa kuin kaikki muut sadat alustalaiset yhteensä.
Ei se niinmuodoin ollut ihmeellistä että me ikävöitsimme; me tiesimme mitä olimme kadottaneet vaan emme mitä siaan saisimme. Paroonin raha-asiat olivat hyvällä kannalla, mutta kartano myytiin kuitenkin kreivi Klämmerstedt'ille. Paronessa muutti tyttärensä kanssa Tukholmaan, jossa hänen toinen poikansa oli virkamies hovissa.
Mitä suurimmalla tarkkaavaisuudella kuunteli herra Mörk paroonin sanoja ja kun tämä oli lopettanut, kuvautui pirullinen, ilkkuva ilo hänen synkissä kasvoissaan. Mitä heidän puhelunsa koski, saamme kohta tietää. "Luottakaa minuun, herra parooni", lausui taloudenhoitaja kuiskuen, valaistessaan kynttilällä paroonille tietä hänen mennessään ulos. Heti sen perästä lukittiin ovi.
Talossa uskottiin suomalaisen paroonin puheet sanasta sanaan ja anteliaasti hänelle annettiin mitä hän vain tarvitsi. Sieltä meni hän Tukholmaan, jossa hänen hellän tunneliekkinsä valtijatar silloin asusti. Siellä haki hän käsiinsä meidän kaikkien vanhan hyvän ystävämme, näyttelijä Vilhelm Åhman'in, joka otti huolekseen tarpeellisten muodollisuuksien toimittamisen.
Päivän Sana
Muut Etsivät