Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Ilta oli tullut tädin kertoellessa, vaan olisin halusta vielä tahtonut kuulla yhtä ja toista, jonka vuoksi häneltä kysyin: »Mihin Hilja paronin kuoltua joutui, ja miten Niilon kävi?» »Kysymykseesi, Elsaseni, voin kohta vastata», sanoi täti. »Paronin kuoltua meni hänen omaisuudestansa kaikki muu velkoihin, paitsi hänen maakartanonsa, ja siellä elää nyt Hilja, auttaen monta köyhää perhettä.
Kreivi pysähtyi ja lienee saanut jonkun äkkinäisen ajatuksen, sillä hän jäi seisomaan paikalleen, eikä aikaakaan, niin nousi hymy hänen huulillensa, hänen silmänsä välähtelivät, hän napsautti sormiansa ja lausuen: "tämä on ihanata!" läksi paronin kanssa saliin. Siellä hän yhdisti sitten Beatan ja paronin kädet ja piti pienen puheen.
"Sanokaa minulle, onko se jo tunnettu, että minä olen täällä wankina?" "Tietysti se on tunnettu, että howineuwos Kulakowin karannut palwelia Simpsa eilen illalla wangittiin ja tuotiin linnaan, ja että minulla on käsky hän tänä aamuna saattaa paronin eteen tutkittawaksi." "Ja tutkinto tapahtuu julkisesti?"
"Howineuwos Renner", sanoi Grönros, samoin kuin hän parina wuotena oli joka aamu sanonut tullessaan herransa luo. "Pyydä hänen tulemaan sisään", oli paronin tawallinen wastaus. "Waan Grönros, illallinen asia?" jatkoi paroni kääntyen passariin päin. "Herra paroni!" wastasi Grönros. "Mitä se on? Grönros, sinä tohtisit?" "Tahtoa, paroni ei ole aina yhtä kuin täyttää."
Ettekö aavista tässä mitään kavalaa konnantyötä paronin puolelta? Kummallista on, että minä ensi hetkestä olen aavistanut jotakin sellaista, vaikk'en ensinkään tiennyt, kuinka onnettomuus tapahtui!" muistutti Jakobsson. "Varmasti en voi syyttää herra Mörk'iä syypääksi onnettomuuteeni", vastasi everstiluutnantti Stålsköld, "mutta en tahdo kieltää suuresti epäileväni häntä.
"Teen kernaasti paronin mieliksi!" vastasi lukkari ja erosi heistä, arvellen nuorukaisten tahtovan olla yksinänsä. "Tämä on siis keksintösi!" sanoi Josefina ihastuneilla silmillä. "Niin on ystäväni! Oletko tyytyväinen sillä?" "Olen aivankin!" "Sallitko minun selittää merkityksensä?" "Kyllä ymmärrän, olet tahtonut kunnioittaa esi-isiemme muistoa tänä meidän juhla-päivänämme!"
"Entäs Elvira mitä sanoi hän?" kysyi everstiluutnantti ja odotti nähtävällä kiihkeydellä vastausta. "Hän päästi kovan tuskan huudon. Sitten kuulin paronin purevan hammastaan vihasta ja kun pelkäsin, että hän rääkkäisi tuota onnetonta, tempasin kajuutan oven auki ja astuin sisälle. Näin silloin paronin käsi pystyssä seisovan pyörtyneen rouvansa vieressä.
Hywä ystäwä, te saatte wiedä minut paronin eteen Simpsana, Kulakowin orjana, mutta sitä ennen, odottakaa, tahdon olla wähän yksinäni." Olga pakeni yölliseen wankihuoneesensa. Kun hän wähän ajan takaa sieltä palasi, Iwonen ja hänen waimonsa kääntyiwät hämmästyksellä häntä katselemaan.
Hänen paljas nimensä panee heidät wapisemaan, ja, paroni, se on teidän ansionne, että on löydetty sellainen mies." "Siis päätetty. Waroiksi noudatamme Iiwanan, waan sillaikaa woimme alkaa tutkinnon." "Niin minäkin ajattelen." Owi awautui, ja Iwonen weti perässänsä paronin eteen ensimmäisen wankinsa. Meidän täytyy palata wähän takaisin, katselemaan miten Olgan laita oli linnassa.
"Mikä nyt on?" kysyi majori tylysti. "Se hyvä ryökkynä!" valitti vanha akka, sama kun oli vienyt Josefinan kirjeen omistajallensa. Tämän seikan oli hän palkollisilla ilmoittanut, jotka siitä ja mitä itse olivat nähneet ja kuulleet arvasivat koko seikan. "Mikä ryökkynän on?" kysyi majorin sisar. "Hän on tuolla sisällä nuoren paronin kanssa," vastasi yksi palvelioista.
Päivän Sana
Muut Etsivät