Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Vähän keskiyön perästä heräsivät he siitä, että lukittua porstuvan ovea kovasti kolkutettiin. Lauri sytytti päreen ja läksi kuulustelemaan, kenpä tuo lienee, joka tähän aikaan yöstä ja semmoisella ilmalla oli liikkeellä ulkona. Hänen kysymykseensä vastasi tyyni miehen ääni, että se oli pappi likipitäjästä, joka tarvitsi apua päästäkseen kulkemaan eteenpäin.
Suuria lahjoja ei hänellä ollut, mutta hurskas kuin lapsi oli hän ollut ja elänyt hyvässä sovussa sen lapsellisen seudun kanssa, jossa eli. Hän oli kulkenut ympäri kuin isä hyväin lasten seassa. Nyt saatiin tietää muuta! Miltei ensi asia, mikä saatiin kuulla, oli se, ettei entinen pappi ollut mikään Jumalan mies.
»Viipykää kuitenkin vielä hetkinen, hyvä herra», pyysi pappi. »Eikö olisi mitään, jolla voisin osoittaa kunnioitustani kuuluisan Kustaavus Adolfuksen oppilasta ja niin älykästä saarnataidon ymmärtäjää kohtaan?»
Kalle Jalopeuransydän käänsi nyt silmänsä sinnepäin, jonne kyytimies osoitti, ja näki jonkun matkan päässä herran ja rouvas-ihmisen seisovan avoimen vaunun vieressä lähellä pientä huonetta, joka pian huomattiin pajaksi. "Mitäs, jos siellä olisi pappi ja se kaunis Hanna!" ajatteli luutnantti itsekseen, ja toivoi hartaasti, että niin olisi.
ILPOTAR Uhrisaattue liikkeelle läksi, silloin tuli ja talon piiritti eihän miehillä aseita hinnan päästäsi lupasi kohta on täällä! PANU Kuka? ILPOTAR Kontolan pappi! (EM
Emme tiedä hänen taikojansa. Jos Kiesukselle hyväksi herkeämme, pappi meidät valtaansa saa niinkuin hänetkin. Papilla on hänen taikansa, se häntä hallita osaa. Ei ole meissä hänen kesyttäjäänsä. Opittaisiin taikansa. Panisit nuoren miehen hänen oppiinsa, se tiedot ja syntysanat tänne toisi. Lähettäisit Joukon Kiesusta oppimaan, jota muutenkin tietäjäksi neuvot.
Lukkari oli jo virtensä veisannut, pappi saarnansa sanonut, mutta vielä myöhään yöhön kävi karkelo uutispirtissä, josta oli tuleva nuorikkojen asuinsija. Ne, jotka eivät tupaan mahtuneet, tanhusivat pihalla, jonne kuu ja tähdet loivat loistettaan ja kuului selvästi eteiseen sijoitetun soittoniekan viulu, mainehikas kautta rantakylien. Pysähtyi valju morsian kesken karkeloa.
Nämä toimitukset olivat siinä, että pappi yhtämittaa ja katsomatta siihen, että hänen yllänsä oleva kullalla kirjailtu säkki teki estettä, nosteli molempia käsiään ylös ja piti niitä siinä asennossa, sitten laskeutui polvilleen ja suuteli pöytää ja mitä siinä oli.
Ja eipäs aikaakaan, kun pappi ilmestyy terrassille, tilaa itselleen tuutingin, maiskuttaa kieltään ja pehmeitä käsiään hieroen kotiutuu siinä tuokiossa meidän maailman lasten piiriin. Kun vartia eräänä päivänä avaa oven, että minä saan työntää rikat käytävän puolelle, lähtee luudan alta juosta vilistämään russakka.
*Kroll*. Nooh, jos sinusta vaan tulee yhtä hyvä sanomalehdentoimittaja, kuin olit pappi, niin me olemme hyvin tyytyväiset. *Rosmer*. Rakas. Kroll; nyt sanon sinulle kerrassaan, minä en siksi rupea. *Kroll*. No, sitte lainaat meille ainakin nimesi. *Rosmer*. Nimeni? *Kroll*. Niin, jo nimikin, Johannes Rosmer, on voitoksi lehdelle. Pidetäänhän meitä muita jyrkkinä puoluemiehinä.
Päivän Sana
Muut Etsivät