United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Sitten; ajakaa vaan, tämä on hyvä hevonen; minä maksan teille vaivastanne." Kenelm sanoi totisesti. "Minä tiedän että todellisessa elämässä palvelus ja maksu luonnollisella tavalla seuraavat toisiansa. Mutta jättäkäämme maksu siksensä, kunnes sanotte minkä palveluksen minun tulee teille tehdä. Ja ennen kaikkea, mihin minun tulee ajaa?

Appeni oli vaatinut häntä muiden kartanon alustalaisten kanssa saapumaan karhunajoon; hän ei lähtenyt... Koska hänen oli osotettavana isävainajalleen viimeinen palvelus. Te tahdoitte temmata hänet isänsä ruumisarkun äärestä... Jos hän olisi ilmoittanut sen syyn, olisimme sen hyväksyneet. Mutta hän vastasi, ettei meillä ollut oikeutta komennella häntä ja käski minut ilkullisen ylpeänä ovesta ulos.

Meidän työarmeijassamme kestää palvelus 24 vuotta parasta ikäämme. Miehet ja naiset ovat koko tämän pitkän ajan esimiestensä mielivallan alaisia ja saavat, kuten jo mainitsin, yhden valtion virkamiehen puolelta kärsimästään vuosia kestäneestä huonosta kohtelusta valittaa vain jollekin toiselle valtion virkamiehelle. Ja nämä n. k.

Luonnollisesti tuli ihminen siihen johtopäätökseen, että vahingolliset ilmiöt ovat hänelle rangaistuksena huolimattomuudesta kuolleiden henkien suhteen, hyödylliset ilmiöt taas olivat palkintona hyvistä töistä. Se pakotti ihmiset *kunnioittamaan* ja mielistelemään henkiä, etteivät ne tekisi pahaa hänelle. Henkien palvelus siis johtui etujen tavottelemisesta.

Puolisojen välillä syntyi tavallinen toistensa ymmärtämättömyys, jopa haluttomuuskin ymmärtää, ja hiljainen, sanaton, syrjäisiltä salattu ja sopivaisuuksien hillitsemä taistelu, joka teki miehen elämän kotona sangen raskaaksi. Niin että perhe-elämä muuttui hänelle vielä enemmän »ihan toiseksi» kuin oli palvelus ja tuo hovinimitys. Ja senvuoksi hänen silmänsä olivat aina surulliset.

Se palvelus, jonka yksityinen on tehnyt yhteiskunnalle, määrää hänen arvonsa siinä. Verrattuna niihin keinoihin, joita nykyjään käytämme saadaksemme ihmiset uutteraan toimintaan, on pureva puute ja turha loisto, joihin te luotitte, yhtä huonoja ja epävarmoja kuin raakojakin.

Palveleminen on kuitenkin Herramme Kristuksen kautta noussut mahtavaan arvoon, niin että kuningaskaan ei häpeä vetää lapsenvaunuja. Tästä tulisi kaikkein oppia, ett'ei mikään palvelus alenna ihmistä, jos vaan se palvelus tekee kellekään hyötyä.

Mutta koko ajan ihmettelin, mitähän nyt oli tuleva ja miksi hän oli pidättänyt itselleen osan kallisarvoisista guineoista, sillä hänen sen johdosta antamaansa selitystä ei pikku lapsikaan olisi hyväksynyt. Seuraavassa tuokiossa setäni vilkaisi taas minuun syrjäsilmällä. »Ja nyt» sanoi hän, »palvelus palveluksesta

Niin kas, minä olin kerta yläällä hänen majesteettinsä tykönä, ja hän sanoi: Rakas Anton'ini, sinä olet aina ollut uskollinen ja vait' oleva alamainen. Niin, kuin tuurakala, alamaisuudessa, sanoin minä. "Sinun tulee tehdä ihmisyydelle eräs palvelus", sanoi hänen majesteetinsä. Alamaisuudessa kyllä, sanoin minä.

BRACKENBURG. Se on hallitsijattaren henkivartio. KLAARA. Nyt tähän aikaan? Mitähän se lienee? Lähes koko hänen joukkonsa! Oi, Brackenburg, menkää ja kuulustakaa vähän, mitä siell' on tekeillä! Se mahtaa olla jotain erikoista. No menkää, hyvä Brackenburg, tehkää mulle se palvelus! BRACKENBURG. Minä menen. Minä olen tuossa paikassa taas täällä.