Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025


Pakkanen oli niin, että ratisi ja parrat olivat hyyteessä. Käskettiin laittaa nuotiotulia; tosin se oli helppo käskeä, vaan sen täyttäminen oli sitä vaikeampi.

Me puolestamme luulemme, että raitis talvi-ilma ja nopea vauhti on maalannut ruusut; sillä nyt on vähintäin 20° pakkanen, ja silloin saa kalpeinkin poski raittiin värin.

Lapsensa kanssa oli vaimo umpea tietä paarustellut ja siihen olisivat paleltuneet kohta, ellei hän olisi heitä auttanut, rekensä perään pannut ja nahkasilla peittänyt. Itse oli vielä kuskille istunut, vaikka oli kova pakkanen ja kipakka viima.

Mutta maaliskuun 7. päivänä tuli pakkanen takaisin, kaikki järvet ja lahdet menivät jälleen niin vahvaan jäähän, että niitä voitiin ajaa hevosella. Kevättouot olivat hävinneet, syyskylvöt olivat mädänneet maassa. Ne harvat, joilla vielä oli jotakin kylvettävää, pettyivät kuitenkin toivossaan. Kesä tuli kolkko.

Ja senpä tähden asuukin usein merimiehen kovan kuoren sisässä sydän, jossa lapsellinen viehkeys ja hellämielisyys vallitsee, vaikka pinta on karskea kuin pohjoisen pakkanen. Kullakin ihmisellä on eri luonteensa. Toiseen koskee kipeästi mitä toinen ei tunne ensinkään. Toinen muistaa kuolinpäiväänsä saakka loukkaavan sanan; toinen ei loukkaavasta sanasta loukkau ensinkään.

Tähän olivat ne veitikat seisahtuneet kahden puolen siltaa ja kaivaneet siihen mukavia ampumaojia, joissa sitte, voitettuamme heidät, näimme lammasnahkoja ja heiniä, ett'ei jalat muka paleltuisi, kun istua kököttivät niissä meitä vartoen. Oli näet kovanlainen pakkanen.

"On niin pakkanen, kovasti pakkanen", sanoi susi, "ja minun pienillä pojillani ei ole mitään syötävää. Antakaa minulle Jumalan tähden vähän leipää!" "Koska niin on", sanoi Anni, "annamme sinulle kaksi kakkua ja syömme itse kovaa leipää tänä iltana. Isän ja äidin pitää kumminkin saada joululeipänsä." "Paljon kiitoksia", sanoi susi ja läksi tiehensä saatuansa kaksi tuoresta joulukakkua.

Ulkona oli pureva pakkanen, kuomireen ikkunat olivat jäähuurteessa ja lumi natisi jalaksien alla. Vihdoin päästiin perille. Meidän paikkamme olivat eräässä peräaitiossa. Ensin astui palvelija sisään ja levitti maton tahi rekinahkaset »lattiavedon» suojaksi.

Työpäivää kestää myös niinkauvan, kuin haluttaa, sillä aurinko täällä ei moneen viikkoon laskeudu. Mutta tämä valon, ilon ja onnen aika pian loppuu. Pakkanen palautuu, laivat katoavat, ja äskeinen vilkas satama on hiljainen ja autio. Pitkä ilmoittaa tuloansa alituisesti himmenevällä taivaalla ja talvipukuun pukeutuvalla maalla.

Ei Käkriäisen huolimattomuus eikä viekas kateus ollut niitä lopullisesti turmellut. Vaan kova pakkanen. Kaiken neuvottelun, juoksun, touhun, vedellä virkistelyn tehnyt turhaksi; kaikki suunnittelut ja pöyhkeilyn sillä, mitä niistä kerran tulisi. Pakkanen hävittänyt Muttisen tarhan niinkuin kaikkien muidenkin koko seudulla.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät