Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Muuan vanha, kaiketi viisas paimen, jolle hän vaivojansa kertoi, sanoi hänelle: Ei liene muuta neuvoa, veikkoseni, kuin ettäs nait tuon akan, taikka sinä menetät paikkasi. Minä olen kuullut tuosta hopeasarvi-vuohesta puhuttavan, kuinka se vaivasi erästä paimenta niin, että hän murheesta sairastui ja kuoli.
Nyt on sen vuoro paeta ja sen se tekeekin, ulvoen ja häveten häntä koipien välissä. Rauhallisesti ja ylpeällä katsannolla seisoo poro katsellen pakenevaa, ikäänkuin tahtoisi se sanoa: "Lauman ulkopuolella on sinun paikkasi, lauman keskellä ei sinulla ole mitään tekemistä," ja kääntyy sitten tovereihinsa päin.
Hän kyllä pyysi isännältä, joka paikkasi vanhoja kenkiä ja sunnuntai-iltana aina pistäysi myllärilään juomaan lasin viinaa ja tupakkaa polttamaan, että hän armahtaisi heitä ja odottaisi maksua. Isäntä ei tuota ottanut kuullaksensakaan, hän oli sydämetön ja saita ihminen. Velan maksamiseksi vaati hän joka kepin, kiven, pannun ja padan mökissä ja että tupa olisi aivan tyhjä seuraavana aamuna.
Kaiken sen päivää Tituksen Taavi työskenteli mökissä ja navettarakennuksessa. Hän korjasi katon, paikkasi akkunat, kiinnitti oven uudelleen saranoilleen, täytti vuoteen ja ne molemmat vuoteet, jotka olivat pienemmässä huoneessa raikkaasti tuoksuvilla vihannoilla kuusenhavuilla ja aikaansai navettarakennuksessa kerrassaan ihmeteltävän nuorennuksen.
Oletpa sinä oikein vanhan ajan miehiä! Niin tulepas tänne työhuoneesen, minä osotan sinulle paikkasi." Nyt astui ukko edellä pienestä mustuneesta ovesta ja talutti kädestä Taavettia, täten tultiin hyvin suureen huoneesen, jossa istui työssä toistakymmentä miestä. "Täältä se tulee teille eräs uusi Taavetti!" sanoi mestari.
Rouva Terningin suurinna ilona oli siis miehensä tulo illoin kaupungista; mutta ei sekään ilo pysynyt eheänä, sillä Terningin kasvot synkistyivät päivä päivältä. "Oletko sinä sairas, ukkoseni?" kysyi rouva eräänä iltana. "En, mutta toivoton." "Luuletko sitte todellakin menettäväsi paikkasi, sen tähden että vain sen yhden ainoan kerran olit hm vähän hm."
Usein kävi hän kasvatus-äitiään tervehtimässä ja toi hänelle tuon tuostakin rahaa palkastaan; sillä harvoin hänen uusia vaatteita tarvitsi ostaa, hän kun käyttihen siivosti ja huolellisesti, paikkasi ja korjaili niitä, kun vaan pienimmänkin vian huomasi, vaan teki sen aina niin somasti, että vaatteensa olivat kuin valetut hänen solakan vartalonsa ympäri.
Tämä pelko oli Jahvilla isänsä suhteen, sillä se ei näyttänyt katselevan suotuisasti poikansa aikeita. Kuuliaisia ei antanut ensinkään pitää kotonaan, eikä ollut Hintin ja Matin häissäkään, vaikka Savitien ukki itse kävi kutsumassa, jurotti vain ja paikkasi turkkia.
Hän odotti nyt kunnes Anna Kaisa myönsi ujona: »Ka, johan sen isä sanoi... Onhan tässä työväkeä minuttakin.» »Onhan tässä!» myönsi Ihalainen, ollen jo pois menossa. Asian selvyyden vuoksi on meidän nyt hetkeksi poikettava jo alkaneesta kertomuksen juonesta siihen Lahdenperän Kotilaisen taloon, jonka tuvan ikkunat Jussi Kinnunen paikkasi tuohella ja päreillä.
Jos en olisi ollut niin lapsellisen rehellinen, että sinulle rupesin ilkkumaan kuka sinun paikkasi perijäksi tulee, niin sinun äkäsi ei olisi mitenkään voinut kääntyä minua kohtaan. Mutta niin ollen, otaksuit sinä minulla olevan joitakin vehkeitä itseäsi vastaan. Sitä ei minulla kumminkaan ole. Kyllä sen itse huomaat, että vika alkuaan on sinun.
Päivän Sana
Muut Etsivät